Yhdysvaltain tulevalla presidentillä Joe Bidenilla tulee olemaan kova työ poliittisilta mielipiteiltään ja arvoiltaan jakautuneen kansan yhteenkuromisessa, arvelee Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Heiskasen mukaan puheissa Yhdysvaltain kahtiajakautumisesta unohdetaan helposti se, että kahden leirin puoluejärjestelmän lisäksi maassa on useita toimijoita, jotka ajavat eteenpäin eri asioita. Asetelma on monimutkainen.Bidenin haasteena on avata vuoropuhelu näiden ryhmien välille.
Yhtenä keinona voisi Heiskasen mukaan olla yhteisen päämäärän luominen, sillä näin ihmiset voisivat samaistua samaan kohteeseen.
– Mutta toisaalta kun ei olla yhtä mieltä edes yhdysvaltalaisuuden luonteesta ja siitä, kenellä on oikeus päästä tai kuulua siihen, Heiskanen toteaa.
Puoluepolitiikan ohella jalansijaa ovat saaneet keskenään eri mieltä olevat aktivistiryhmät ja järjestöt, kuten valkoista nationalismia kannattavat ryhmät ja toisaalta esimerkiksi Black Lives Matter -liike. Ne ovat monin paikoin palauttaneet keskustelun perusasioihin ja niistä kiistelemiseen.
– Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto on sellainen ikuisuuskysymys. Ja näistä asioista tullaan sitten ihan varmasti taistelemaan, Heiskanen sanoo.
Lue myös: Ensimmäiset tviitit Bidenin voiton varmistumisen jälkeen – näin raivokkaasti Trump reagoi vaalitulokseen Twitterissä
Biden työskentelee puoluerajojen yli
Bidenin linjan voidaan olettaa olevan samankaltainen kuin Yhdysvaltain entisellä presidentillä Barack Obamalla, Heiskanen arvelee. Maailma on kuitenkin muuttunut Obaman presidenttikauden jälkeen.
– Kyllä siinä varmaan on paljon uudelleenarvottamista, Heiskanen arvelee Bidenin toimista.
Biden olisi esimerkiksi palauttamassa Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimuksen piiriin. Lisäksi hän on häntä lähellä olevien lähteiden mukaan suunnitellut palauttavansa Yhdysvallat takaisin maailman terveysjärjestö WHO:n jäseneksi, helpottavansa rajoitusta Yhdysvaltoihin muslimimaista matkustamisesta ja ottavansa takaisin käyttöön Obaman vuonna 2012 aloittama Daca-ohjelma. Ohjelma on tarjonnut noin 700 000:lle lapsena maahan laittomasti tuodulle niin sanotulle unelmoijalle suojan karkotukselta sekä mahdollisuuden opiskella ja tehdä töitä laillisesti.
Heiskasen mukaan Bidenin etuna poliittisten kenttien yhdistämisessä on se, että hän on pitkän linjan poliitikko.
Bidenilla on kertynyt uran varrella suhteita esimerkiksi niin sanottujen republikaaniloikkareiden kanssa. Ruohonjuuritason ongelmia puoluerajat ylittävä yhteistyö ei kuitenkaan poista.
– Kun hän tekee yhteistyötä republikaaniloikkareiden kanssa, yleensä heidän intressit sotivat Bidenin oman puolueen vasemmistosiipeä vastaan, Heiskanen sanoo.
Ratkaisevin asia poliittisten valtasuhteiden kannalta on se, millaiseksi Yhdysvaltain senaatti muodostuu. Senaatin voimasuhteet määrittävät pitkälti sen, millaisia aloitteita demokraatit voivat saada kongressista läpi.
Trumpismi ei ole ohi
Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump sai vaaleissa paljon kannatusta, vaikka hänen kauttaan presidenttinä ovat värittäneet esimerkiksi virkarikossyyte, kohu verojenmaksusta ja hänen tapansa hoitaa koronaviruspandemiaa. Bidenin haasteena on rakentaa siltoja kannattajajoukkojen välille.
Heiskasen mukaan Yhdysvaltain tilanteessa ei ole nyt kyse pelkästä puoluepolitiikasta, vaan siellä korostuu myös niin sanottujen tavallisten ihmisten arki. Vallanvaihto ei ole vielä ohi, ja esimerkiksi Trumpin poliittiset kannattajat saattavat vielä aktivoitua.
Politiikkaa on etenkin Trumpin kaudella tehty myös sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa myös kansalaiset ovat voineet ottaa kantaa ja kommentoida kulloinkin pinnalla olevia asioita.
Heiskasen mukaan Trump on ollut epätyypillinen presidentti, joka ei ole piitannut politiikan pelisäännöistä. Erilaiset tempaukset ovat hallinneet julkista keskustelua. Politiikan asiakysymykset ovat jääneet pimentoon, ja päätöksiä on voitu tehdä takahuoneissa.
– Trumpismia tullaan harjoittamaan jossakin muualla kuin täällä puoluepoliittisilla foorumeilla. Se tapahtuu mediassa tai populaarikulttuurissa, eihän hän nyt minnekään häviä. Sen takia siinä yhdistämisessä on haasteita, Heiskanen sanoo.