Suomalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvalloissa Washingtonissa keskiviikkoiltana Suomen aikaa alkaneet tapahtumat osoittavat maan olevan yhä enemmän kahtiajakautunut.
Donald Trumpin virkakausi päättyy 20. tammikuuta, jonka jälkeen Joe Biden saa ratkaistavakseen lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän: maailman vanhimman demokratian kunnian ja uskottavuuden palauttamisen.
Maailma seurasi keskiviikkona epätodelliselta vaikuttavaa tapahtumasarjaa Yhdysvaltojen pääkaupungista Washingtonista, kun suuri joukko väistyvän presidentin Donald Trumpin kannattajia tunkeutui väkisin maan kongressiin.
Kaoottinen episodi kertoo asiantuntijoiden mukaan karua kieltä kahtia haljenneen supervallan demokratian tilasta.
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko näkee tapahtuneen huomattavana osoituksena Yhdysvaltojen demokratian tilasta.
– Kyllähän se on todella merkittävä osoitus siitä, kuinka heikossa tilassa Yhdysvaltojen demokraattinen järjestelmä tällä hetkellä on.
– Jos ottaa huomioon, että heidän kansallisessa historian kirjoituksessaan he ovat nähneet tehtäväkseen demokratian ja vapauden levittämisen kaikkialle maailmaan, niin minkälainen esimerkki he itse ovat nyt muille maille, jotka pitävät Yhdysvaltoja edelleen esikuvana, Kokko pohtii.
Väitöskirjatutkija ei näe, että Joe Bidenilla olisi runsasta keinovalikoimaa, jolla kansakunta saataisiin yhdistettyä.
– En usko, että hänellä on oikein minkäänlaisia keinoja tämän kahtiajaon lopettamiseksi. Kyllä se ehkä ensisijaisesti lähtee poliittisen keskustelukulttuurin ja keskustelutyylin muutoksesta. Levitetäänkö salaliittoteorioita, käytetäänkö vaihtoehtoisia faktoja, mitä ne sitten ikinä ovatkaan ja halvennetaanko muita keskustelukumppaneita. Arvokkuuden palauttaminen takaisin kongressin ja kaiken muun politiikan pariin on ensiarvoisen tärkeää, Kokko painottaa.
– Toivottavasti nämä keskiviikon tapahtumat ovat osoitus sekä demokraateille, että republikaaneille siitä, että tällaista kahtia jakavaa politiikkaa ei voi jatkaa ja täytyy saada yhteisymmärrystä rakennettua ja se railo kurottua umpeen.
"Heidän propagandakoneistonsa tulee varmasti jauhamaan tästä kaiken irti"
Maailma seuraa Yhdysvaltojen sisäpoliittista tilannetta suurella mielenkiinnolla. Kokon mukaan Yhdysvaltojen läntiset kumppanit esimerkiksi Euroopassa ovat huolestuneita Washingtonin tapahtumista.
– Jos Trumpin kaudella on kyseenalaistettu Yhdysvaltojen sitoutuminen kansainväliseen järjestelmään ja vaikka Biden on luvannut palauttaa Yhdysvallat osaksi kansainvälistä perhettä, niin miten tämä sisäinen kahtiajako tulee siihen vaikuttamaan, Kokko puntaroi.
– Kokonaan toinen kysymys on, että miten Moskova ja Peking näkevät tilanteen. Siellä varmasti ollaan enemmän kuin tyytyväisinä seurattu Washingtonin kaaosta ja miten se ehkä vaikuttaa läntisten maiden joukkoon. Heidän propagandakoneistonsa tulee varmasti jauhamaan tästä kaiken irti, Koko sanoo.
Väitöskirjatutkija arvioi, että Joe Bidenin tuleva presidenttikausi ei käynnisty kevyissä merkeissä.
– Ei varmasti. Onko kuluneen sadan vuoden aikana haasteellisemmassa tilanteessa kuinka moni Yhdysvaltojen presidentti noussut tehtäväänsä, Kokko arvioi.
Republikaaneissa kaksi leiriä
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala arvelee, että Washingtonin tapahtumat voivat osittain loiventaa kansalaisten näkemyseroja.
– No itse asiassa minusta tuntuu, että nämä keskiviikkoyön tapahtumat toivat jopa osaa kansasta vähän enemmän yhteen. Yhdysvallat on ollut äärimmäisen kahtiajakautunut. Se on jyrkentynyt jo lukuisien presidenttien ajan ja nyt Donald Trumpin aikana ihan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin.
– Mutta nyt tämä, että hyökätään noin voimakkaasti Yhdysvaltojen demokratiaa vastaan ja poliittista päätöksentekoa vastaan, niin se on semmoinen asia mikä kuitenkin monille puoluekannasta riippumatta, on ehdoton ”ei”. Ainakin poliitikoista näkee, että puoluekannasta riippumatta monien kannanotot ovat olleet hyvin samankaltaisia. Uskon, että tämä heijastaa myös äänestäjäkunnan kokemusta, Annala arvioi.
Republikaanipuolueen sisällä on Annalan näkemyksen mukaan irrottautumassa selkeästi kaksi eri ryhmää: Trumpin uskolliset kannattajat ja äänestäjät, jotka ovat puolueuskollisia, mutta eivät täysin Trumpin takana.
– Nämä kaksi leiriä eriytyy ja se on merkittävää sen kannalta, että kuinka moni sitten enää tulevissa vaaleissa äänestää republikaani-puoluetta.Kansakunnan kahtia jakautuminen alkoi Annalan mukaan jo kauan ennen Trumpin virkaanastumista.
Kansakunnan kahtiajaolla pitkä historia
– Muistaakseni jo George H.W. Bushista alkaen ainakin on todettu, että jokaisen presidentin kaudella kansa on ollut jyrkemmin kahtiajakautunut, kuin edellisellä. Voidaan ajatella, että se tietyiltä osin kumpuaa jo sitä kun mustien äänioikeutta vahvistettiin ja rotuerottelu purettiin, eikä osa ihmisistä ollut tähän tyytyväisiä. Näitä erilaisia kulttuurisotakysymyksiä on sittemmin noussut uusia, kuten esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitto, Annala taustoittaa.
Asiat kärjistyvät Annalan mukaan, kun ihmisten arvot muuttuvat ja yhä useampi kannattaa jotakin tiettyä arvoa, jota toisaalla vastustetaan ja he lopulta poteroituvat yhä syvemmälle omaan näkemykseensä.
– He kokevat yhä väkevämmin, että heidän näkemyksensä, arvomaailmansa ja elämäntapansa on uhattuna ja sitä kautta nämä ristiriidat kärjistyvät.Yhdysvaltojen maineen rapautuminen maailman johtavana demokratiana on Annalan mielestä heikentynyt siitä asti, kun Donald Trump aloitti vaalituloksen kyseenalaistamisen.
– Hän (Trump) on käynyt järjestelmällistä, johdonmukaista kampanjaa, jossa hän on horjuttanut oman maansa demokratiaa vain pitääkseen itsestään loitolla häviäjän leiman ja kenties siinä toivossa, että hän saisi vaalituloksen muutettua. Mutta vähintäänkin niin, että kaikki eivät usko, että hän hävisi.
– Se on tehnyt tosi paljon hallaa. Keskiviikon tapahtumat voimistavat entisestään maine- ja arvovaltatappiota, mitä tästä Trumpin toiminnasta on tullut. Tämä on kuitenkin nähtävä osana laajempaa Trumpin hyökkäystä demokratiaa vastaan, joka on jatkunut jo viime keväästä lähtien.
Ratkaisuna maltillinen keskitie
Capitol Hillin tapahtumat saattavat Annalan mukaan olla jopa hyödyksi Joe Bidenille, sillä tapahtumien johdosta yhä useampi republikaani on tehnyt pesäeron Trumpiin ja niin sanottuun trumpismiin ja sanoutumaan irti äärimmilleen viedystä tarinasta vaalivilpistä.
– Bidenin on helpompi toimia, kun hän haluaa olla maltillinen keskitien kulkija ja yrittää rakentaa siltoja ja tehdä puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Hänellä on siihen nyt paremmat mahdollisuudet, kuin jos tilanne ei olisi kärjistynyt riittävän pahaksi, jolloin yhä useampi republikaani haluaa sanoutua irti Trumpin tarinasta, Annala toteaa.
Annala arvelee, että Bidenin edustamien demokraattien ei kannata sisäpoliittisesti ajaa kiihkeästi kannattamiaan asioita, joita vastaavasti republikaani vastustavat.
– Yritetään pikemminkin edetä sellaisissa asioissa, joissa osapuolet eivät ole ehkä niin erimielisiä toistensa kanssa. Lisäksi, kun Biden nimittää eri virkamiehiä ja ministereitä omaan hallintoonsa, hän voi nimittää maltillisia demokraatteja, jotka eivät ole niin sanottuja punaisia vaatteita republikaaneille. Ehkä nimittäen jopa republikaaneja osoittaen, että hän haluaa tehdä yhteistyötä.
Annala toivoo, että tietty ääripää on nyt saavutettu ja politiikka ottaa hiljalleen suunnan toisaalle, maltillisempaan aikaan.
– Kyllä minua huolestuttaa, että oliko tämä sittenkään vielä se heilurin päätepiste. Tässä on esimerkiksi tulossa virkaanastujaiset, joista Trump on vakuutellut tulevan rauhanomaiset, niin hän on kuitenkin sanonut rakastavansa näitä ihmisiä, jotka ryntäsivät Capitoliin ja sanonut heitä hienoiksi ihmisiksi, Annala toteaa.