YK haluaa ratkaista muoviroskaongelman kansainvälisellä sopimuksella – WWF kuvailee tulevia neuvotteluja historiallisiksi

Neuvottelujen lopputuloksena on tarkoitus saada aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus vuonna 2024. Myös Suomi osallistuu muoviroskaneuvotteluihin.

Maailman luonnon säätiön WWF:n Suomen-osasto luonnehti tiedotteessaan viisipäiväisiä neuvotteluja "historiallisiksi". Säätiön mukaan 75 prosenttia kaikesta maapallolla ikinä tuotetusta muovista on nyt jätettä, ja monissa maissa lisääntyneestä kansallisesta säätelystä huolimatta muoviroskan määrä merissä kasvaa kiihtyvää vauhtia.

Maailman meriin päätyy vuodessa 11 miljoonaa tonnia muovia, ja se vaikuttaa negatiivisesti melkein kaikkiin meren eläimiin, WWF varoittaa.

Lue myös: Jätemuovit hyötykäyttöön – VTT:n kehittämä uusi teknologia mullistaa muovin kierrätyksen

WWF: Turhat kertakäyttömuovit tulisi kieltää kokonaan

Nykymenolla merten muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.

–  Muoviroska on globaali ongelma, joka vaatii globaalia ratkaisua, sanoi WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen järjestön tiedotteessa.

–  Kansainvälisen ympäristösopimuksen avulla on aiemmin onnistuttu esimerkiksi otsonikerrosta heikentäneiden aineiden käytön kieltämisessä, joten olen toiveikas myös sen suhteen, että nyt saataisiin aikaan sopimus, jonka avulla onnistuttaisiin muovisaastumisen lopettamisessa, Kokkonen sanoo.

Suomen yleisin muoviroska on WWF:n mukaan tupakan tumppi: luontoon päätyy Suomessa vuosittain arviolta jopa kaksi miljardia tupakan tumppia.

Lue myös: Ovatko mikromuovit haitallisia ihmiselle? Tuore tutkimus: vaikutuksia ei vieläkään tunneta

2:04

Katso myös: Mikromuovihiukkasia on kaikkialla Suomen rannikolla, mutta määrät vaihtelevat suuresti.

Suurin osa mereen päätyvästä muovista kertakäyttömuovia

WWF vaatii, että muoviroskasopimuksessa etusijalle laitetaan kaikkein haitallisimmat muovit: kertakäyttömuovi, kalastusvälineet ja mikromuovi. Nämä muovit päätyvät kaikista todennäköisimmin luontoon, ja ovat myös kaikkein haitallisimpia sinne päätyessään.

Kokkosen mukaan suurin osa mereen päätyvästä muovista on kertakäyttömuovia. Kalastusvälineet muodostavat pienemmän siivun merien muoviroskasta, mutta ne ovat kaikkein vaarallisimpia merieläimille, Kokkonen sanoo.

Tulevan kahden vuoden aikana mereen päätyvän muoviroskan määrän arvioidaan kasvavan kuutta biljoonaa muovipussia vastaavan määrän verran.

–  Turhien kertakäyttömuovien ja myrkyllisiä kemikaaleja sisältävien, huonosti kierrätettävien muovien valmistus tulisi lopettaa. Muovin kierrätystä tulisi tehostaa ja muovin kierrätettävyyttä parantaa. Toimivan jätehuollon ja tiukkojen säännösten avulla pitää estää muovin päätyminen luontoon, Kokkonen sanoi.

Lue myös: Pitääkö muovi pestä ennen kierrätystä ja mitä keräykseen saa laittaa? MTV kokosi vastauksia yleisiin kierrätyspulmiin

WWF: Kyselyssä valtaosa ihmisistä kannattaa kansainvälisiä rajoituksia

WWF:n ja Plastic Free Foundationin teettämän kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä ihmisestä on sitä mieltä, että muoviroskaongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisesti sitovat säännöt. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 20 000 ihmistä 34:stä eri maasta. Suomi ei ollut mukana kyselyssä.

Vastaajista 75 prosenttia kannatti turhan kertakäyttömuovin kieltämistä kokonaan, ja lähes 80 prosenttia kannatti kaikkien huonosti kierrätykseen soveltuvien muovien kieltämistä.

Lue myös: Kierrätyksessä jättiuudistus ensi vuonna, kun tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa – mitä keräysastiaan saa laittaa?

Muovisten kertakäyttöastioiden kulutusta vähennetään Suomessa: Listalla esimerkiksi kirsikkatomaattirasiat ja rahkapurkit

2:05

Katso Seitsemän uutisten juttu uudesta jätemuovien käsittelymenetelmästä. Uuden teknologian avulla muovi voidaan kierrättää uudelleen lukemattomia kertoja ilman että sen laatu heikkenee. Kierrätykseen kelpaa myös suuri osa kaatopaikoilla ja merissä lojuvasta muovijätteestä.