Yhdysvallat koki arvovaltatappion perjantaina, kun YK:n turvallisuusneuvosto tyrmäsi sen vaatiman jatkon Iranin asevientikiellolle.
Asevientikiellon on määrä raueta lokakuun puolivälissä. Asiasta sovittiin ydinsopimuksessa, jonka Iran solmi YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen – Britannian, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen – sekä Saksan kanssa vuonna 2015. Yhdysvallat on sittemmin vetäytynyt sopimuksesta.
Turvallisuusneuvostossa kiellon puolesta äänestivät vain Yhdysvallat ja Dominikaaninen tasavalta. Kiina ja Venäjä vastustivat kiellon jatkamista. Muut 11 jäsenmaata pidättäytyivät äänestämästä. Yhdysvallat oli vaatinut YK:ta jatkamaan asevientikieltoa toistaiseksi.
Uutistoimisto AFP:n mukaan turvallisuusneuvoston eurooppalaiset maat kannattavat periaatteessa asevientikiellon jatkamista, sillä sen kumoamisen nähdään lisäävän epävakautta Lähi-idässä. Ne kuitenkin vaalivat ensisijaisesti ydinsopimusta. Iran taas on ilmoittanut, että asevientikiellon jatkaminen tarkoittaisi ydinsopimuksen loppua.
Esimerkiksi Ranskan ja Saksan edustajat pyysivät kokouksen jälkeen lisäneuvotteluja, jotta asiaan löytyisi hyväksyttävissä oleva ratkaisu.
Odotettavissa diplomaattinen kriisi?
AFP:n mukaan Yhdysvallat saattaa seuraavaksi yrittää yksipuolisesti palauttaa voimaan YK:n pakotteet. Asiantuntijoiden mukaan tämä voisi aiheuttaa turvallisuusneuvostossa diplomaattisen kriisin.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kiirehti jo ennen virallista äänestystulosta julkaisemaan lausunnon, jossa hän syytti turvallisuusneuvostoa muun muassa päättäväisyyden puutteesta.
– Turvallisuusneuvosto kykenemättömyys toimia päättäväisesti kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi on anteeksiantamatonta, Pompeo muotoili.
Vuoden 2015 ydinsopimuksessa Iran sitoutui muun muassa rajoittamaan rikastamansa uraanin määrää. Vastineeksi sopimuksen muut osapuolet luopuivat suuresta osasta Iranin-vastaisia talouspakotteita.
Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois sopimuksesta vuonna 2018. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että maan on vaikea löytää tukea Iran-politiikalleen.
Kun Yhdysvallat vetäytyi ydinsopimuksesta, se alkoi painostaa Irania yksipuolisesti omilla pakotteillaan. Iran on puolestaan vastannut vaatimalla pakotteiden purkua ja tekemällä irtiottoja sopimuksen säännöistä.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi maaliskuussa, että Iranilla on viisi kertaa enemmän rikastettua uraania kuin ydinsopimus sallisi.