Pitkään jatkunut yksinäisyys koettelee noin viidennestä suomalaisista ja noin viisi prosenttia määrittää oman arkensa yksinäisyyden kautta.
Yksinäisyys on monelle arka aihe, mutta sitä halutaan nostaa yleiseen keskusteluun. Oman osuuteensa asiaan haluaa tuoda helsinkiläinen Pirkko Helakorpi, joka huomasi olevansa oikeasti yksinäinen.
- Se vei voimia kaikesta tekemisestä. Ulospäin sitä ei välttämättä huomaa, vaan se pitää itse tiedostaa, Helakorpi sanoo.
- En ehkä näytä sitä, tai luulen, että mä en näytä. Ne tunteet ovat niin sisällä, mutta kyllä ne vaikuttaa ihan hirveästi, Helakorpi jatkaa.
Yksinäisyyttä, sen vaikutuksia ja ehkäisemistä pohdittiin tänään sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä yksinäisyysfoorumissa. Ministeri Laura Räty pitää asiaa valtavan isona yhteiskunnallisena ongelmana ja nostaisi yksinäisyyden ehkäisyn koko seuraavan hallituksen kärkiteemaksi poikkihallinnollisesti ja kaikkien ministeriöiden toimesta.
- Pidän sitä varsin realistisena. Tällä vaalikaudellahan meillä on ollut kärkihankkeena syrjäytymisen ehkäisy. Yksinäisyys on vielä paljon suurempi asia. Tämä on ensi vaalikauden koko suomalaista yhteiskuntaa puhuttava, keskeinen ongelma, Räty sanoo.
Mittava ongelma
Suomessa yksinäisyys koettelee noin viidennestä suomalaisista. Yksinäisen identiteetin omaa noin viisi prosenttia väestöstä. Tällöin henkilö määrittää koko oman arkensa yksinäisyyden kautta.
- Niille joille, asiat kasaantuvat se on erittäin vakava ongelma. Se masentaa, se vähentää elämään tyytyväisyyttä. Yleensäkin se aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä ongelmia ja se vaikuttaa aivojen toimintaan. Toiselta puolelta sillä näyttää olevan vaikutusta myös tulojen kehitykseen, työllistymiseen ja niin edelleen, professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta luettelee.
Suomi on yksi harvoista maista, jossa yksinäisyys ei ole viime vuosina lisääntynyt. Saaren mukaan Suomessa on jo nyt onnistuttu varsin hyvin puuttumaan yksinäisyyteen. Silti ongelma on edelleen olemassa ja vaikuttaa moneen.
- Työllisyys ja tasa-arvo vähentävät yhteiskunnassa yksinäisyyttä. Toisaalta me tarvitsemme heikoissa asemassa oleville ihmisille myös lääkärin apua, psykologin apua. Mutta se ratkaiseva asia on miten kansalaisyhteiskunta, siellä oleva myötätunto, auttaminen ja ihmisten yksinäisyys kytketään yhteen.
Vapaaehtoistyöllä onkin tällä hetkellä suuri merkitys yksinäisyyden torjunnassa. Sosiaali- ja terveysministeri Rädyn mukaan ongelmaan ei ole yhtä keinoa. Parhaaksi lääkkeeksi yksinäisyyteen, lääkärinkoulutuksen saanut Räty, mainitsi toisen ihmisen.
- Ei ole yhtä hokkuspokkus-konstia millä ihminen tulee toisen luo. Me tarvitaan vapaaehtoistoimintaa, me tarvitaan, että yksinäisyys tunnistetaan ja me tarvitaan, että yksinäisyydestä puhutaan, Räty sanoi.
Rohkea sanansaattaja
Pirkko Helakorpi löysi apua yksinäisyyteen sattumalta lääkärikäynnin yhteydessä. Tuolloin viereisessä penkissä istunut henkilö oli puhunut Helsinki-Mission tapahtumista ja avusta.
- Kysyin, että voisitko kertoa minullekin siitä enemmän.
Nykyisin Helakorpi käy järjestön järjestämillä senioritunneilla ja saa apua tarvittaessa.
- Soitan kun tarvitsen keikka-apua kauppaan tai sitten keskustelua. Esimerkiksi joulupäivänä yksi vapaaehtoinen tuli keskustelemaan mun kanssa, kun olin yksin. Kaks-kolme tuntia keskusteltiin. Se auttoi.
Yksinäisyys on helpottanut. Nyt hän haluaa kiitollisena jakaa kokemuksiaan monelle arasta ongelmasta.
- En mä haluais enää elääkään ilman heitä. Se on avartanut hirveästi ja on saanut uusia ystäviä.
- Sen takia mä haluan tehdä vastapalveluksen ja kertoa tästä. Tulee lehtiä ja luetaan, mutta ei se siitä välttämättä avaudu. Puhuminen ja kertominen eteenpäin tästä kaikesta hyvästä, Helakorpi päättää tarinansa kiitollisena.