Oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarve kasvoi Suomessa päättyneenä lukuvuonna.
Perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät yhä päättyneenä lukuvuonna, vaikka koronarajoitukset varjostivatkin arkea jo vähemmän. Näin arvioi suurin osa THL:n ja Opetushallituksen kyselyyn vastanneista ammattilaisista, kuten lääkäreistä ja kuraattoreista.
Mielenterveysongelmat heijastuvat nopeasti opintoihin. Poissaolojen lisääntymisestä raportoi 64 prosenttia. Yli puolet vastaajista katsoi myös oppilaiden yksinäisyyden kasvaneen.
– Ammattilaiset raportoivat poissaolojen lisääntymisestä ja ahdistuneisuus voi olla juuri sitä, että on vaikea tulla kouluun, kun se koetaan ahdistavaksi, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen.
Toisella asteella työskentelevistä ammattilaisista neljännes kertoi, että myös opintojen keskeytyminen lisääntyi.
Palvelut heikentyivät, kun tarve kasvoi
Pandemia-aikana koulujen tarjoamat terveydenhuoltopalvelut heikentyivät monin paikoin, juuri kun nuoret olisivat tarvinneet lisää tukea. Osa terveydenhuollon ammattilaisista siirtyi pandemian hoidon etulinjaan.
– Se on pois lasten ja nuorten peruspalveluista kouluissa ja oppilaitoksissa, Jahnukainen sanoo.
Noin 40 prosenttia terveydenhoitajista kertoi olleensa viime lukuvuonna lähes kuukauden ajan pois omasta tehtävästään koulussa.
– Voi ajatella kuinka iso vaje se on, koska terveydenhoitaja on se, jonka luokse oppilaiden on helppo mennä, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Ahdistuneisuus lisääntyi huomattavasti
Hietanen-Peltola työskenteli itsekin viime lukuvuonna satunnaisesti kouluterveydenhuollossa. Hänkin tunnistaa nuorten ahdistuneisuuden lisääntymisen selkeästi.
– En ole ennen kohdannut näin paljon ahdistuneita nuoria ihan näissä normaaleissa terveystarkastuksissa. Monen kanssa puhuttiin siitä ja monelle yritettiin terveystarkastuksen tiimoilta järjestää apua. Osalle ihan erikoissairaanhoidon apuakin, Hietanen-Peltola sanoo.
Hietanen-Peltola pitää positiivisena sitä, että nuoret hakevat ja nuorille ehdotetaan aiempaa tehokkaammin jatkotoimenpiteitä.
– Se on vain hyvä asia, että lapset ja nuoret itse tunnistavat ja osaavat hakea apua. Opettajatkin ohjaavat näihin palveluihin, kuten terveydenhoitajalle, kuraattorille, lääkärille ja psykologille.
Nuorten ongelmat ovat Hietanen-Peltolan mukaan äityneet kuitenkin hoitamattomina monimutkaisimmiksi, joten ensi syksynä on näytön paikka uuden lukuvuoden käynnistyessä.