Yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, poissaoloja – korona-ajan vaikutukset lapsiin ja nuoriin alkavat valjeta: "En ole koskaan kohdannut näin paljon ahdistuneita nuoria"

Perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät yhä päättyneenä lukuvuonna, vaikka koronarajoitukset varjostivatkin arkea jo vähemmän. Näin arvioi suurin osa THL:n ja Opetushallituksen kyselyyn vastanneista ammattilaisista, kuten lääkäreistä ja kuraattoreista. 

Mielenterveysongelmat heijastuvat nopeasti opintoihin. Poissaolojen lisääntymisestä raportoi 64 prosenttia. Yli puolet vastaajista katsoi myös oppilaiden yksinäisyyden kasvaneen.

– Ammattilaiset raportoivat poissaolojen lisääntymisestä ja ahdistuneisuus voi olla juuri sitä, että on vaikea tulla kouluun, kun se koetaan ahdistavaksi, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen. 

Toisella asteella työskentelevistä ammattilaisista neljännes kertoi, että myös opintojen keskeytyminen lisääntyi. 

Palvelut heikentyivät, kun tarve kasvoi

Pandemia-aikana koulujen tarjoamat terveydenhuoltopalvelut heikentyivät monin paikoin, juuri kun nuoret olisivat tarvinneet lisää tukea. Osa terveydenhuollon ammattilaisista siirtyi pandemian hoidon etulinjaan. 

– Se on pois lasten ja nuorten peruspalveluista kouluissa ja oppilaitoksissa, Jahnukainen sanoo. 

Noin 40 prosenttia terveydenhoitajista kertoi olleensa viime lukuvuonna lähes kuukauden ajan pois omasta tehtävästään koulussa. 

– Voi ajatella kuinka iso vaje se on, koska terveydenhoitaja on se, jonka luokse oppilaiden on helppo mennä, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Ahdistuneisuus lisääntyi huomattavasti

Hietanen-Peltola työskenteli itsekin viime lukuvuonna satunnaisesti kouluterveydenhuollossa. Hänkin tunnistaa nuorten ahdistuneisuuden lisääntymisen selkeästi.

– En ole ennen kohdannut näin paljon ahdistuneita nuoria ihan näissä normaaleissa terveystarkastuksissa. Monen kanssa puhuttiin siitä ja monelle yritettiin terveystarkastuksen tiimoilta järjestää apua. Osalle ihan erikoissairaanhoidon apuakin, Hietanen-Peltola sanoo. 

Hietanen-Peltola pitää positiivisena sitä, että nuoret hakevat ja nuorille ehdotetaan aiempaa tehokkaammin jatkotoimenpiteitä.

– Se on vain hyvä asia, että lapset ja nuoret itse tunnistavat ja osaavat hakea apua. Opettajatkin ohjaavat näihin palveluihin, kuten terveydenhoitajalle, kuraattorille, lääkärille ja psykologille.

Nuorten ongelmat ovat Hietanen-Peltolan mukaan äityneet kuitenkin hoitamattomina monimutkaisimmiksi, joten ensi syksynä on näytön paikka uuden lukuvuoden käynnistyessä.