Yli 3 400 ukrainalaista on hakenut suojelua Suomesta – "Olemme varautuneet, että määrät nousevat"

Maahanmuuttovirasto Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtisen mukaan todellinen luku lienee jonkin verran suurempi.

– Rekisteröinnissä on pieniä viiveitä, joten todennäköisesti heitä on vähän enemmän. Joukossa on ihmisiä, jotka ovat hakeneet sekä tilapäistä suojelua että turvapaikkaa, hän kertoo STT:lle.

Tilapäisen suojelun tarkoituksena on tarjota nopeasti väliaikaista suojelua Ukrainan sotaa pakeneville. Se mahdollistui vasta viime viikolla, ja Suomi myöntää sitä muiden EU-maiden tavoin. Tilapäiseen suojeluun kuuluu oikeus työskennellä ja opiskella, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta, kuten turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Lehtisen mukaan tieto uudesta suojelumuodosta on tavoittanut kohderyhmäänsä hyvin.

– Lauantaina kirjattiin yksittäisiä turvapaikkahakemuksia ukrainalaisista, mutta reilut 200 tilapäistä suojeluhakemusta. Ensimmäiset hakemukset tulivat keskiviikkona. Perjantaina tehtiin jo ihan ensimmäiset päätöksetkin, hän sanoo.

Reilu kolmasosa ukrainalaisista majoittuu vastaanottokeskuksissa

Migriin rekisteröityneistä ukrainalaisista reilu kolmasosa, eli reippaasti yli tuhat henkilöä, majoittuu vastaanottokeskuksissa.

Tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakenut voi joko majoittua vastaanottokeskukseen tai olla kirjoilla vastaanottokeskuksessa, mutta majoittua muualla.

Jyväskylän vastaanottokeskuksessa noin puolet asiakkaista on tällä hetkellä Ukrainasta tulleita, ja keskuksen johtaja Tomi Martikainen arvioi, että osuus tulee kasvamaan. Ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset saapuivat puolitoista viikkoa sitten.

– Viimeisen viikon aikana viralliseen asiakkuuteen on tullut noin satakunta ukrainalaista keskusmajoitukseen ja yksityismajoituksessa on saman verran. Keski-Suomen alueella on myös paljon sellaisia, jotka eivät vielä ole ohjautuneet asiakkuuteen, Martikainen sanoo STT:lle.

Tällä hetkellä Jyväskylän vastaanottokeskuksella on Migrin kanssa sopimus 300 hengen majoituskapasiteetistä, mutta Martikaisen mukaan Migri voi tarpeen mukaan nostaa sitä.

Migri varautuu pakolaismäärien nousuun

Vaikka kansainvälistä suojelua Suomesta hakeneiden ukrainalaisten määrä on kasvanut huomattavasti parin viikon takaiseen tilanteeseen verrattuna, kaikki sotaa paenneet eivät vielä ole tehneet suojeluhakemusta. Lehtisen mukaan ei ole mitään keinoja arvioida, millaisesta määrästä on kyse.

Vaikeata on myös ennustaa, minkä verran ukrainalaisia Suomeen vielä olisi tulossa. Tuoreimpien arvioiden mukaan Ukrainasta on jo paennut lähemmäs kolme miljoonaa ihmistä. Suuri osa heistä on jäänyt naapurimaihin, joista pelkästään Puolaan on paennut yli miljoona ihmistä. Sota kuitenkin jatkuu, ja pakolaisia tulee yhä lisää.

– On miljoonaluokan heittoja arvioissa siitä, minkä verran EU-alueelle tulee. Se on tietenkin se isoin kysymys. Toinen iso kysymys on se, miten ukrainalaiset liikkuvat EU-alueella, hehän pystyvät käytännössä liikkumaan vapaasti. On paljon muuttuvia tekijöitä, mutta olemme varautuneet siihen, että määrät tästä nousevat, Lehtinen sanoo.

Vastaanottokeskusten kokonaiskapasiteetti on noin 5  500 petiä, joista vapaana on tällä hetkellä noin 1  600 paikkaa.

Lue lisää: Sisäministeri: Suomi on varautunut ukrainalaispakolaisten määrän merkittäväänkin kasvuun

Lue lisää: Sisäministeriö kertoo ukrainalaisten pakolaisten menneen toistaiseksi sukulaisten ja tuttavien luokse – Suomi seuraa myös Venäjän sisäistä tilannetta