Suomalaisten tuki Euroopan unionille on vahvistunut selvästi kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana, kertoo Euroopan parlamentti.
Tuoreen eurobarometrin mukaan 69 prosenttia suomalaisista pitää EU:ta hyvänä asiana. Luvussa on lisäystä viisi prosenttiyksikköä viimekertaiseen verrattuna.
Marras-joulukuussa kerätystä barometrista ilmenee, että 72 prosenttia suomalaisista katsoo Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Lisäystä kahden vuoden takaiseen on kolme prosenttiyksikköä.
Vain 10 prosenttia suomalaisista arvioi, ettei EU ole hyvä asia Suomelle. Vajaa neljännes on kuitenkin sitä mieltä, ettei Suomi ole hyötynyt EU:sta.
Koko EU:ssa näkemykset ovat keskimäärin samansuuntaisia kuin Suomessa. Poikkeuksena on se, että koko EU:n tasolla vain 62 prosenttia pitää unionia hyvänä asiana. Näkemykset EU:sta hyötymisestä ovat kuitenkin samalla tasolla kuin Suomessa.
Ilmastonmuutos sekä puolustus tärkeitä teemoja suomalaisille
Suomalaiset haluaisivat europarlamentin laittavan etusijalle ilmastonmuutoksen torjunnan, EU:n puolustuksen ja turvallisuuden sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan.
Kaikkien 27 EU:n jäsenmaan kansalaisten keskuudessa kärkeen asettuivat sen sijaan kansanterveys sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta. Ilmastonmuutoksen torjunta on listalla kolmantena.
Suurimmat erot syntyivät Suomen ja koko EU:n vastauksissa kansanterveyden sekä puolustuksen ja turvallisuuden välillä.
Suomalaiset eivät näe europarlamentilla kovinkaan suurta roolia kansanterveyden edistämisessä. Puolustus ja turvallisuus taas eivät ole keskeisiä teemoja koko EU:n tasolla. Asiaa voi selittää se, että suurin osa EU-maista on Naton jäsenmaita.
Demokratian puolustaminen on tärkein arvokysymys
Arvokysymyksistä EU-kansalaiset pitävät demokratian puolustamista europarlamentin tärkeimpänä tehtävänä sekä Suomessa että muualla. Suomessa esiin nousevat myös oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet.
Koko EU:ssa demokratian jälkeen seuraavina ovat sanan- ja ajatuksenvapaus sekä ihmisoikeudet. Neljäntenä listalla on sukupuolten välinen tasa-arvo, joka ei nouse Suomessa kovinkaan korkealle puolustettavien asioiden joukossa.