Ministeriön mukaan koronaepidemia viivästytti uudistuksen valmistelua miltei vuodella.
Palveluja yli sadalletuhannelle vammaiselle ihmiselle määrittävä laki horjuu eduskunnassa aikapulan vuoksi.
Perustuslakivaliokunta antoi hallituksen esitykseen vammaispalvelulaista torstaina lausunnon, joka sisältää useita muutosvaatimuksia.
Markus Lohi (kesk.) sanoo STT:lle, että näyttää aika mahdottomalta, että hänen johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunta ehtisi käsitellä muutokset ennen vaalikauden loppua. Tässä tapauksessa hallituksen esitys raukeaisi ja siirtyisi tulevalle vaalikaudelle.
– Katsotaan, onko jotain vielä tehtävissä. Tämän hetken tulkintani aikataulusta on valitettavan synkkä, Lohi sanoo.
Nykyisellä eduskunnalla on työaikaa jäljellä alle kaksi kuukautta ennen vaalitaukoa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) luonnehtii muutosvaatimuksia merkittäviksi. Ojala-Niemelän mukaan osasta lainsäädäntöä on jäämässä epäselväksi, millaisiin palveluihin henkilö on oikeutettu.
– Asiantuntijat sanoivat, että tämä on niin löperösti kirjoitettu, että ihmiset joutuvat hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kautta testaamaan, ovatko he oikeutettuja palveluihin vai eivät. Ei tietenkään ole lain tarkoituksena, että olisi näin epäselvä tilanne, Ojala-Niemelä sanoo.
Lisäksi tietyt ikääntyneitä ja hengityshalvauspotilaita koskevat kohdat kiinnittivät valiokunnan huomion.
Korona viivästytti valmistelua
Hallitus antoi lakiesityksen vammaispalvelulaista eduskunnalle viime vuonna.
Kyseessä on nykyisen lainsäädännön kokonaisuudistus. Siinä aiemmat lait on ollut tarkoitus yhdistää, jotta kaikki vammaiset saisivat vastaisuudessa palvelunsa saman lain perusteella.
– Esitykseen sisältyy sellaisia palveluita, joita ovat saaneet aiemmin vain kehitysvammaiset. Lisäksi on joitain ihan uusia palveluita, kuten erityinen osallisuuden tuki, lakimies Sirkka Sivula sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Vammaispalvelulain uudistus on jo toista kertaa loppuvaalikauden puristuksissa eduskunnassa. Hanke raukesi neljä vuotta sitten, kun Juha Sipilä (kesk.) kaatoi johtamansa hallituksen silloisen sote-uudistuksen jumiuduttua.
2:28
MTV selvitti vuonna 2021 vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja – monessa yksikössä havaittiin puutteita
Sivulan mukaan lakiuudistusta on kehitetty viime vaalikaudelta, eli kyse ei ole täysin samasta esityksestä. Hän sanoo, että lain valmistelua on viivästyttänyt melkein vuodella koronaviruspandemia, joka teetti ministeriössä töitä suuren osan vaalikaudesta.
– Ei kukaan olisi toivonut, että näin iso kokonaisuus olisi loppumetreillä eduskunnan käsiteltävänä, Sivula sanoo.
Hän sanoo, että vammaispalveluiden piirissä on tällä hetkellä noin 125 000 ihmistä. Heistä kehitysvammaisia on noin neljännes.
"Huonoa ei kannata tehdä"
Lohen mukaan myös osa vammaisjärjestöistä on arvostellut nyt esille nostettuja asioita, kun taas toiset ovat pitäneet uudistusta niin hyvänä, että sitä kannattaa joka tapauksessa viedä eteenpäin.
– Tietenkin harmittaa, ettemme kerenneet saada hyvää vammaispalvelulakia aikaiseksi, jos näin käy. Silti huonoa lainsäädäntöä ei kannata tehdä, ja nämä korjaukset on todettu välttämättömiksi.
Aikataulukiirettä ei helpota se, että muutosten jälkeen esityksen pitäisi käydä uudestaan hyväksyttävänä perustuslakivaliokunnassa, jolla on omat työllistävät hankkeensa ennen vaalitaukoa.