Ylikomisario ruorijuoppouden rajasta: Se on kova humala

Ylikomisarion mielestä ruorijuoppouden promilleraja on liian korkea. Humalassa ajonopeus nousee ja vaaraan joutuvat kuljettajan lisäksi muutkin, usein niin ikään humalaiset matkustajat.

– Alkoholi ja veneily ovat erittäin huono yhdistelmä. Alkoholi hävittää järkevän ajattelun, tilannetajun sekä kyvyn tehdä järkeviä arvioita. Silloin tulee tehtyä asioita, joihin ei selvin päin ryhtyisi, ylikomisario Jarmo Puustinen liikkuvan poliisin Mikkelin yksiköstä sanoo.

Vuosien 2000–2012 välillä Suomessa on jäänyt vuosittain kiinni 407–575 ruorijuoppoa.

– Vesiliikennejuopumusten määrä on suhteessa siihen, minkä verran poliisi valvoo vesiliikennettä. Toinen korreloiva tekijä on keli. Hyvällä säällä ihmisiä on liikkeellä paljon enemmän ja päätöksiä lähteä vesille tehdään hyvin nopeasti, vaikka oltaisiin alkoholin vaikutuksen alaisina.

Ruorijuoppouden raja on yksi promille.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että se on kova humala. Kaikki eivät välttämättä pysty edes kävelemään promillen humalassa, ja vesillä ei ole edes kovaa maata alla.

Humalassa veneily nostaa tilannenopeuksia.

– Lisäksi veneessä on usein mukana monia muitakin henkilöitä, jotka ovat niin ikään voimakkaasti päihtyneitä. Veneen kuljettajan pitäisi olla kykenevä huolehtimaan matkustajista, mutta kuinka päihtynyt huolehtii muista päihtyneistä?

Yleisimmin ruorijuoppoudesta määrätään päiväsakkoja.

– Vesiliikennejuopumukseen syyllistyy henkilö, joka ohjailee alusta tai toimii aluksessa sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä. Soutuveneellä tai purjejollalla ei tietenkään myöskään saa aiheuttaa humalassa vaaraa kenellekään, mutta ei siitä ruorijuoppouden vuoksi käräjille joudu, Puustinen sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Lue myös:

    Uusimmat