Eduskunnan apulaisoikeusasiamies määräsi useita yllätystarkastuksia suomalaisiin lastensuojeluyksiköihin. Vuosina 2016-2018 tehdyt tarkastukset paljastivat paljon puutteita lastenkotien toiminnassa.
"Erään lapsen huoneessa vaatekaappi oli rikottu ja siitä puuttui kokonainen seinä. Lapsen vaatteet lojuivat lattialla, eikä niitä ollut mahdollista laittaa minnekään. Vaatekaapin oli rikkonut tammikuussa 2017 pois muuttanut huoneen edellinen asukas, eikä tiloja ollut korjattu. Myös huoneen oven karmit oli revitty irti"
Video: Lastensuojelun uusista malleista keskusteltiin Huomenta Suomessa keväällä.
Näissä olosuhteissa asui eräs uusmaalaisessa lastenkodissa asuva nuori yli 10 kuukautta.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määrämät yllätystarkastukset eri puolilla Suomea oleviin lastensuojeluyksiköihin paljastivat suuria puutteita lastenkotien asuinympäristöistä ja koulunkäyntimahdollisuuksista. Vaikeuksia oli myös taata nuorille psykiatrista hoitoonpääsyä.
Putkatiloja ja lämmittämättömiä huoneita
"Lattialla oli vain ohut kulunut patja. Kelloa ei tiloissa ollut. Eräs lapsi kertoi nukkuneensa karkumatkan ja varsinaisen eristämisen päätyttyä "putkan" lattialla kolme yötä."
Tämä Uudellamaalla sijaitsevan koulukodin eristämistila muistutti tarkastajien mukaan enemmän putkaa kuin rauhoittavaa huonetta.
Samaisessa huoneessa eräs koulukodin nuorista vietti useamman yön, sillä hänen omasta huoneestaan oli hajonnut ikkuna.
Apulaisoikeusasiamies piti nuoren laittamista eristyshuoneeseen alistavana, ja halusi koulukodin kiinnittävän vakavaa huomiota sen velvollisuuteen järjestää sijaishuoltoa lapselle turvallisella tavalla.
Kolmen päivän putkaolosuhteet eivät tätä täyttäneet.
Toisessa uusmaalaisessa lastenkodissa oli raportin mukaan "huomattavan kylmät lattiat". Huoneissa ei myöskään ollut pattereita lämmitykseen.
Varsinaissuomalaisessa lastenkodissa nuori ei saanut paria euroa omista käyttörahoistaan, sillä hänen epäiltiin ostavan rahoilla tupakkaa.
Taskurahojen kirjanpidossa aukkoja
"Eräs nuorista kertoi, ettei hän ollut saanut käyttövaroistaan muutamaa pyytämänsä euroa haltuunsa, koska hänen oli epäilty ostavan niillä tupakointivälineitä"
Tämä varsinaissuomalainen lastenkoti sai apulaisoikeusasiamieheltä noottia nuorten taskurahojen käyttötarkoituksen tivaamisesta.
Nuorten raha-asioiden hoito nousi useassa laitoksessa puutelistalle. Erityisesti kirjanpidossa lepsuiltiin.
Eräs pirkanmaalainen lastensuojeluyksikkö edellytti, että nuoret antaisivat käyttövaransa laitoksen säilytettäväksi, mutta mitään kirjanpitoa lasten varoista ei laitoksessa pidetty.
Toinen, Kanta-Hämeessä sijaitseva lastenkoti, hoiti kirjanpitonsa kirjoittamalla nuorten nostamia käyttövaroja käsin pienelle paperinpalaselle.
Resurssit psykologisten testien ja arvioiden esteenä
"Ongelmana on nuorten psykiatrisen akuuttihoidon puutteet. Niissäkin tilanteissa, jolloin nuori oli viety laitoksesta ambulanssilla psykiatriseen arvioon, oli heidät useimmiten palautettu laitokseen jo seuraavana päivänä"
Sakslinin määrämät tarkastusraportit puhuvat karua kieltä lastenhoitoyksiköiden henkilöstövajeista.
Esimerkiksi uusmaalaisessa lastenkodissa psykologille varatut resurssit eivät olleet riittäviä, minkä takia kaikki nuorille välttämättömät psykologiset testit ja arviot jäivät tekemättä.
Psykologin vastaanotto oli supistettu kerran viikosta kerran kuukauteen tapahtuvaksi.
Useampi lastenkodissa asuva nuori kertoi opettajien ottavan heidät silmätikuikseen ja esimerkiksi tarkistavan heidän laukkujaan.
Jokapäiväinen vaatteiden tarkistus koulussa
”Koulun säännöt outoja, esimerkiksi jos menee välitunnille ulos 5 minuuttia myöhässä, joutuu korvaamaan sen joko välitunnin loputtua tai koulupäivän jälkeen olemalla vastaavan ajan koulun pihalla.”
Näin kertoi eräs uusmaalainen nuori koulunkäynnistään.
Sijoitetut nuoret kertoivat poikkeuksetta opettajien tekemistä "ratsauksista", joissa heidän laukkujaan ja taskujaan tarkistettiin koulupäivinä.
Raportista selvisi myös, että erään kotona asuvan, mutta avohuollossa olevan nuoren vaatteet tutkittiin joka päivä hänen saapuessaan kouluun. Tarkastusten perusteitä ei myöskään millään tavoin kirjattu koulun tai oppilaan asiakirjoihin.
Pohjanmaalla lapset myös kertoivat kokevansa, että he olivat koulussa "merkittyjä" lastensuojelun asiakkuuden johdosta. Heidän mielestään heitä syytettiin ja epäiltiin aina, jos koulussa tapahtui jotain.
Apulaisoikeusasiamies moitti erityisesti oppilaille tehtyjä säännöllisiä ja perusteettomia tarkastuksia.