Yrittäjät: Palvelusetelillä kymmenien miljoonien sote-säästöt

Palvelusetelillä saataisiin arviolta 35 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, jos isoimmat kaupungit toimisivat Jyväskylän tavoin. Näin laskee Suomen Yrittäjät. Jyväskylässä palveluseteli on ollut menestys.

Silti Jyväskylässäkin palvelusetelin osuus koko sosiaali- ja terveyspalveluiden kulurakenteesta on vain kaksi prosenttia. Se on kuitenkin paljon, jos vertaa koko maan vastaavaan lukuun. Palvelusetelin osuus on reilu puoli prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyssektorin kustannuksista. Vuoden 2013 sote-menot olivat noin 21,5 miljardia euroa. Edellisestä vuodesta kasvua on noin 900 miljoonaa.

Tämä kustannusten nopea kasvu on ongelman ydin. Yrittäjät esittävät yhdeksi ratkaisuksi reilusti massiivisempaa palvelusetelivolyymiä.

– Sote-uudistuksen yhteydessä voisi luoda jopa lailla velvoitteen kunnille tarjota aina palveluseteliä vaihtoehtona. Ellei se muuten etene, tarvitaan järeämpiä toimia. Palvelusetelin voisi hyvinkin kasvattaa kymmeneen prosenttiin, esittää Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Mutta miksi palveluseteliä käytetään niin vähän?

– Palveluseteli on hyvä keino lisätä valinnanvapautta, tuoda alueelle elinvoimaa ja kasvua yritysten muodossa. Mutta monikavarahoitus tekee setelin käytöstä monille kunnille aika vähän houkuttelevaa. Kustannuksethan jakautuu monien eri rahoittajien kesken ja palvelusetelissä kunta silloin vastaa käytännössä niistä kustannuksista, joista voisi vastata vaikkapa Kela, kommentoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.). 

Jyväskylän kaupunki on poikkeus. Sote-menot kasvoivat viime vuonna vain 1-2 prosenttia.  Kaupunki on laskenut, että palveluseteli on edesauttanut kehitystä.  Jyväskylän kaupungin laskentojen mukaan ilman seteliä, omana tuotantona toteutettuna, budjetin lopputulema olisi ollut 1,7 miljoonaa euroa ilkeämmän näköinen.

Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan, jos 20 suurinta kaupunkia kasvattaisivat oman palvelusetelivolyymin Jyväskylän kahden prosentin tasolle, vuosittainen säästö olisi arviolta 35 miljoonaa euroa. Muita säästöjä tulisi tehostamisen kautta.

– Kun syntyy kirittäjiä, niin tämä vaikuttaa niin, että se oman tuotannon hinta laskee, sanoo Kujala. 

Ministeri: Omavastuuosuudet lainsäädäntöön

Peruspalveluministeri Laura Räty (kok.) pitää säästöä merkittävänä.

– Tottakai tämän tyyppiset säästöt ovat merkittäviä. Mehän jatkuvasti mietimme sitä, miten tulevaisuudessa pärjätään niin, että palvelutasosta ei tarvitse tinkiä, mutta palvelut saadaan tuotettua nykyistä tehokkaammin, Räty kommentoi laskelmaa. 

Ministerikollega suhtautuu varauksellisemmin.

– Palvelusetelistä on hyviä ja sitten heikompia kokemuksia. Hyvät kokemukset pitää saada laajamittaisemmin käyttöön. Tiedämme kaikki, että kustannuspaineet sote-sektorilla ovat merkittävät. En silti lähtisi tästä tekemään sellaista päätelmää, että julkinen on aina tehoton ja yksityinen tehokas, koska julkiselle jää aina hoidettavaksi raskaimmat ja vaativimmat sote-laskut ja toimenpiteet, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen (SDP).

Huovinen kiinnittäisi huomiota omavastuuosuuksiin.

– Omavastuuosuuden määrittely pitäisi saada yhdenmukaisemmaksi, koska nyt jokainen kunta päättää sen itse, ja näin ei voi millään taata sitä, että kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, Huovinen ehdottaa. 

”Monisairaimmat järjestelmän jalkoihin”

Ministeri sitoisi omavastuuhinnat esimerkiksi avohuollon asiakasmaksujen tasoon. Kumpikaan ministereistä ei innostu yrittäjien lakiehdotuksesta. Erityisesti Huovinen painottaa, että nykyistä toimivuutta pitää tarkastella ennen minkäänlaisia laajennuksia.

– Eniten minua huolestuttaa juuri tämä, että tästä tulee tällainen viidakko, jossa monisairaimmat ja palveluja eniten käyttävät jäävät järjestelmän jalkoihin. Se ei voi olla tarkoitus, päättää Huovinen. 

Suomen Yrittäjien tekemässä laskelmassa on tehty vertailu ”Jyväskylän malliin”. Laskelma ei huomioi mahdollista nykyistä käyttöä niissä kaupungeissa.

Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät suhteessa saman euromäärän per asukas palveluseteleihin kuin Jyväskylä.