MTV selvitti: Näissä kunnissa saa eniten kotihoidon tukea – ensi vuonna kärkeen nousee uusi kunta

Kotihoidon tuen päälle haettavaa kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvussa, ilmenee Kuntaliiton viimeisimmästä kuntakyselystä.

Sen perusteella Suomen kunnista 64 eli reilu viidennes maksaa ylimääräistä kuntalisää alle kolmevuotiaita lapsia kotona hoitaville vanhemmille. 

Kuukausittain maksettavat summat vaihtelevat tavallisesti 75–350 euron välillä. Keskimääräinen kuntalisä oli 189 euroa kuukaudessa.

Lue myös: THL: Valtaosa asiakkaista on tyytyväisiä vanhuspalveluihin – tyytyväisyys kotihoitoon on silti heikentynyt

MTV sai pyynnöstä Kuntaliitolta yksityiskohtaiset tilastot siitä, missä kunnissa lisiä maksetaan eniten. 

Avokätisin maksaja on tällä hetkellä Lempäälän kunta Pirkanmaalla, jossa alle kaksivuotiaita lapsia kotona hoitaville maksetaan 400 euron kuntakohtaista lisää kuukausittain. Kyseessä on kokeilu, joka päättyy toukokuun 2025 lopussa.

Vähintään 300 euron lisää maksavia kuntia kymmenen

Kotihoidon tukea myönnetään perheille, joissa alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona, eikä tämä osallistu kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon. Lapsen on myös oltava vähintään puolen vuoden ikäinen.

Kuntalisien maksamiselle on vaihtelevia perusteita. Yksi yleinen syy on päivähoitopaikkojen kova kysyntä, mutta kunnissa saatetaan käyttää ylimääräistä kuntalisää lapsiperheiden houkuttelemiseksi kuntaan.

Kuntalisät maksetaan Kelan kotihoidon tuen päälle kunnan omalla päätöksellä, ja joissain kunnissa kuntalisää maksetaan vain alle yksi- tai kaksivuotiaiden lasten hoidosta. Kun huomioidaan alle kaksi- ja kolmevuotiaille kuntalisää maksavat kunnat, näyttää kymmenen kärki seuraavalta:

1. Lempäälä 400 euroa 
2. Kempele 350 euroa (alle kaksivuotiaille)
3. Orimattila 320 euroa 
4. Kauhava 300 euroa 
5. Kittilä 300 euroa 
6. Lappo 300 euroa
7. Simo 300 euroa 
8. Sulkava 300 euroa 
9. Sonkajärvi 300 euroa 
10. Utajärvi 300 euroa

Vuoden 2025 alusta listan kärkeen tulee uusi kunta, kun Keski-Suomessa sijaitseva parin tuhannen asukkaan Toivakka alkaa maksaa 500 euron kuntalisää alle kolmevuotiaan lapsen hoitamisesta kotona.

Toivakassa valtuusto päätti ottaa käyttöön poikkeuksellisen korkean "muksurahan", jolla halutaan tukea etenkin pienituloisia lapsiperheitä.

Enemmistössä Suomen kunnista saa ainoastaan Kelan kotihoidon tuen hoitorahaa, joka on yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta noin 378 euroa kuukaudessa. Jokaisesta muusta alle kolmevuotiaasta lapsesta maksetaan noin 113 euroa ja yli kolmevuotiaasta noin 72 euroa hoitorahaa.

Lue lisää: Attendo-pomo valtavista vähennysaikeista: "Moni tuntee oikeutetusti vihaa" – karmea tieto vanhusten hoivajonosta

Tämän lisäksi perheelle voidaan maksaa hoitolisää perustuen perheen kokoon ja  tuloihin perustuen hoitolisää, joka on korkeimmillaan noin 202 euroa kuukaudessa.

Pääsääntöisesti hoitolisää maksetaan vain perheille, joiden tulot ovat selvästi suomalaisten mediaanituloa pienemmät.

Kuntalisä antaa perheelle päätösvaltaa, mutta heikentää äitien työllisyyttä

Kuntalisän käytössä huippukausi oli vuosina 2012-2014, jolloin lisää maksoi yli sata kuntaa. Sen jälkeen lisien maksajien määrä vähentyi tasaisesti, mutta viime vuosina määrä on taas noussut.

– Meillä on kahdessa vuodessa tullut lähes 9000 lasta aikaisempaa enemmän varhaiskasvatukseen ja he ovat tulleet tosi pieninä, toteaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Hänen mukaansa päiväkoteihin tulee yhä useammin vain kymmenen kuukauden ikäisiä lapsia. Kuntien näkökulmasta kuntalisä on ollut yksi tapa hillitä kovaa kysyntää ja lyhentää jonoja kunnallisessa päivähoidossa.

Lue lisäksi: Analyysi: Yhteiskunnassamme on synkkä ongelma, joka on pakko ratkaista – muuten hintalappua ei uskalla edes ajatella

Useiden tutkimusten perusteella tiedetään, että kotihoidon tuki antaa perheelle pelivaraa lastenhoidon järjestämisessä, mutta se vaikuttaa myös kielteisesti naisten työllisyyteen.

– Naisten työllisyyteen huomattu paljon negatiivisia vaikutuksia korkeammalla kotihoidon tuella. Myös pienten lasten ja yli 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen vähenee, jos kunnassa tarjotaan korkeampaa kotihoidon tukea, sanoo erikoistutkija Tapio Räsänen Kelasta.

Kuntalisällä on tuntuva vaikutus kotihoidon tuen kokonaissummaan

Kotihoidon tuesta ja mahdollisesta kuntalisästä maksetaan veroa. Tästä huolimatta juuri kuntalisällä voi olla huomattava vaikutus siihen, kuinka suurta tukea yhtä tai useampaa lasta kotona hoitavalla maksetaan.

Esimerkkinä: perheessä on kaksi lasta, jotka ovat kaksi- ja neljävuotiaita.

Kela maksaa kaksivuotiaan hoitamisesta kotona asuinpaikasta riippumatta 377,68 e euroa kuukaudessa ja neljävuotiaan osalta 72,66 euroa eli yhteensä noin 450 euroa kuukaudessa ennen veroja.

Jos perhe taas asuu Etelä-Pohjanmaan Lapulla, maksetaan kaksivuotiaan kotihoidosta 300 euron ja neljävuotiaasta sadan euron sisaruslisä eli yhteensä 400 euroa kuukaudessa ennen veroja.

Lue lisää: Kotihoidossa tapahtunut valtava muutos: Käynnit lyhimmillään enää vain muutamia minuutteja

Parhaimmillaan kotihoidon tuen kuntalisä on siis lähes yhtä suuri kuin Kelan yleisesti maksama kuntalisä. Tosin monissa kunnissa sovelletaan lisäehtoa, jonka mukaan kuntalisää maksetaan vain siinä tapauksessa, että perheen kaikkia alle esikouluikäisiä lapsia hoidetaan kotona.

Näin on Lapualla ja myös esimerkiksi Lempäälässä.

Suomen suurista kaupungeista esimerkiksi Turku ja Tampere eivät maksa ylimääräisiä kuntalisiä. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla kuntalisät ovat yleisiä.

Helsinki maksaa alle vuoden ikäisille lapsille 264 euron kuntalisää, mutta aikaisemmin tukea maksettiin pidempään.

Tästä taulukosta voi tarkistaa, kuinka paljon kuntalisää saa niissä kunnissa, jotka ylipäätään maksavat ylimääräistä kuntalisää. Taulukosta puuttuvat joidenkin kuntien yli kolmevuotiaille maksavat lisät sekä sisaruslisät. Kunnat ovat tässä aakkosjärjestyksessä. 

Lue vielä:

Uusi huolestuttava ilmiö vanhustenhuollossa – "Aiheuttaa vaaratilanteita"

Kotihoitoa saa yhä harvempi ja ehdot näyttävät kiristyneen: "Pienituloiset kaikista heikoimmassa asemassa"

Valtaosa suomalaisista ei usko, että he saavat hoivapalveluja, kun sitä tarvitsevat – "Varaa vain hyvätuloisilla"

Pian yhä harvempi vanhus voi ostaa palveluita kotiinsa – omaiset voivat joutua koviin ratkaisuihin