MTV selvitti: Näissä kunnissa saa eniten kotihoidon tukea – ensi vuonna kärkeen nousee uusi kunta

Yhä useampi kunta houkuttelee vanhempia hoitamaan alle kolmevuotiaita lapsiaan kotona maksamalla ylimääräistä kuntalisää. MTV selvitti, mitkä kunnat ovat avokätisimpiä kuntalisien maksajia.

Kotihoidon tuen päälle haettavaa kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvussa, ilmenee Kuntaliiton viimeisimmästä kuntakyselystä.

Sen perusteella Suomen kunnista 64 eli reilu viidennes maksaa ylimääräistä kuntalisää alle kolmevuotiaita lapsia kotona hoitaville vanhemmille. 

Kuukausittain maksettavat summat vaihtelevat tavallisesti 75–350 euron välillä. Keskimääräinen kuntalisä oli 189 euroa kuukaudessa.

MTV sai pyynnöstä Kuntaliitolta yksityiskohtaiset tilastot siitä, missä kunnissa lisiä maksetaan eniten. 

Avokätisin maksaja on tällä hetkellä Lempäälän kunta Pirkanmaalla, jossa alle kaksivuotiaita lapsia kotona hoitaville maksetaan 400 euron kuntakohtaista lisää kuukausittain. Kyseessä on kokeilu, joka päättyy toukokuun 2025 lopussa.

Vähintään 300 euron lisää maksavia kuntia yhdeksän

Kotihoidon tukea myönnetään perheille, joissa alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona, eikä tämä osallistu kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon. Lapsen on myös oltava vähintään puolen vuoden ikäinen.

Kuntalisien maksamiselle on vaihtelevia perusteita. Yksi yleinen syy on päivähoitopaikkojen kova kysyntä, mutta kunnissa saatetaan käyttää ylimääräistä kuntalisää lapsiperheiden houkuttelemiseksi kuntaan.

Kuntalisät maksetaan Kelan kotihoidon tuen päälle kunnan omalla päätöksellä, ja joissain kunnissa kuntalisää maksetaan vain alle yksi- tai kaksivuotiaiden lasten hoidosta. Kun huomioidaan alle kaksi- ja kolmevuotiaille kuntalisää maksavat kunnat, näyttää yhdeksän kärki seuraavalta:

  1. Lempäälä 400 euroa 
  2. Kempele 350 euroa (alle kaksivuotiaille)
  3. Kauhava 300 euroa 
  4. Kittilä 300 euroa 
  5. Lappo 300 euroa
  6. Simo 300 euroa 
  7. Sulkava 300 euroa 
  8. Sonkajärvi 300 euroa 
  9. Utajärvi 300 euroa

Lista perustuu Kuntaliiton alkuvuonna 2024 tekemään kyselyyn. Esimerkiksi Kempeleessä korkeamman kuntalisän kokeilu loppui heinäkuun lopussa 2024.

Tällä hetkellä Kempeleessä maksetaan 73 euron kuntalisää kuukaudessa.

Vuoden 2025 alusta listan kärkeen tulee uusi kunta, kun Keski-Suomessa sijaitseva parin tuhannen asukkaan Toivakka alkaa maksaa 500 euron kuntalisää alle kolmevuotiaan lapsen hoitamisesta kotona.

Toivakassa valtuusto päätti ottaa käyttöön poikkeuksellisen korkean "muksurahan", jolla halutaan tukea etenkin pienituloisia lapsiperheitä.

Myös Pyhäjoella maksetaan 500 euron suuruista tukea kuukaudessa alle kaksivuotiaiden hoitamisesta ja 200 euron tukea alle kolmevuotiaiden hoitamisesta. 

Enemmistössä Suomen kunnista saa ainoastaan Kelan kotihoidon tuen hoitorahaa, joka on yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta noin 378 euroa kuukaudessa. Jokaisesta muusta alle kolmevuotiaasta lapsesta maksetaan noin 113 euroa ja yli kolmevuotiaasta noin 72 euroa hoitorahaa.

Tämän lisäksi perheelle voidaan maksaa hoitolisää perustuen perheen kokoon ja  tuloihin perustuen hoitolisää, joka on korkeimmillaan noin 202 euroa kuukaudessa.

Pääsääntöisesti hoitolisää maksetaan vain perheille, joiden tulot ovat selvästi suomalaisten mediaanituloa pienemmät.

Kuntalisä antaa perheelle päätösvaltaa, mutta heikentää äitien työllisyyttä

Kuntalisän käytössä huippukausi oli vuosina 2012-2014, jolloin lisää maksoi yli sata kuntaa. Sen jälkeen lisien maksajien määrä vähentyi tasaisesti, mutta viime vuosina määrä on taas noussut.

– Meillä on kahdessa vuodessa tullut lähes 9000 lasta aikaisempaa enemmän varhaiskasvatukseen ja he ovat tulleet tosi pieninä, toteaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Hänen mukaansa päiväkoteihin tulee yhä useammin vain kymmenen kuukauden ikäisiä lapsia. Kuntien näkökulmasta kuntalisä on ollut yksi tapa hillitä kovaa kysyntää ja lyhentää jonoja kunnallisessa päivähoidossa.

Useiden tutkimusten perusteella tiedetään, että kotihoidon tuki antaa perheelle pelivaraa lastenhoidon järjestämisessä, mutta se vaikuttaa myös kielteisesti naisten työllisyyteen.

– Naisten työllisyyteen huomattu paljon negatiivisia vaikutuksia korkeammalla kotihoidon tuella. Myös pienten lasten ja yli 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen vähenee, jos kunnassa tarjotaan korkeampaa kotihoidon tukea, sanoo erikoistutkija Tapio Räsänen Kelasta.

Kuntalisällä on tuntuva vaikutus kotihoidon tuen kokonaissummaan

Kotihoidon tuesta ja mahdollisesta kuntalisästä maksetaan veroa. Tästä huolimatta juuri kuntalisällä voi olla huomattava vaikutus siihen, kuinka suurta tukea yhtä tai useampaa lasta kotona hoitavalla maksetaan.

Esimerkkinä: perheessä on kaksi lasta, jotka ovat kaksi- ja neljävuotiaita.

Kela maksaa kaksivuotiaan hoitamisesta kotona asuinpaikasta riippumatta 377,68 e euroa kuukaudessa ja neljävuotiaan osalta 72,66 euroa eli yhteensä noin 450 euroa kuukaudessa ennen veroja.

Jos perhe taas asuu Etelä-Pohjanmaan Lapulla, maksetaan kaksivuotiaan kotihoidosta 300 euron ja neljävuotiaasta sadan euron sisaruslisä eli yhteensä 400 euroa kuukaudessa ennen veroja.

Parhaimmillaan kotihoidon tuen kuntalisä on siis lähes yhtä suuri kuin Kelan yleisesti maksama kuntalisä. Tosin monissa kunnissa sovelletaan lisäehtoa, jonka mukaan kuntalisää maksetaan vain siinä tapauksessa, että perheen kaikkia alle esikouluikäisiä lapsia hoidetaan kotona.

Näin on Lapualla ja myös esimerkiksi Lempäälässä.

Suomen suurista kaupungeista esimerkiksi Turku ja Tampere eivät maksa ylimääräisiä kuntalisiä. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla kuntalisät ovat yleisiä.

Helsinki maksaa alle vuoden ikäisille lapsille 264 euron kuntalisää, mutta aikaisemmin tukea maksettiin pidempään.

Tästä taulukosta voi tarkistaa, kuinka paljon kuntalisää saa niissä kunnissa, jotka ylipäätään maksavat ylimääräistä kuntalisää ja jotka ovat toimittaneet tietonsa Kuntaliitolle. Taulukosta puuttuvat joidenkin kuntien yli kolmevuotiaille maksavat lisät sekä sisaruslisät. Kunnat ovat tässä aakkosjärjestyksessä. 

KuntaEuroa/alle 1-vuotiasEuroa/alle 2-vuotiasEuroa/alle 3-vuotias
Alajärvi  250
Askola100100100
Aura200200200
Enontekiö15050 
Espoo160160 
Eurajoki 200 
Forssa150150120
Hamina168168168
Hartola200200200
Helsinki264  
Hirvensalmi200200200
Humppila150150150
Hyrynsalmi150150150
Inari250250 
Karstula100100100
Kauhava300300300
Kauniainen220200 
Keitele120120 
Kempele350350 
Kerava100100 
Kittilä300300300
Kokkola300  
Kolari200200200
Koski Tl150150150
Kuhmo100  
Kuhmoinen180180180
Kurikka 150 
Laihia250250250
Lapua300300300
Lempäälä  400
Loppi  200
Lumijoki 250 
Merikarvia757575
Mäntsälä150150150
Mäntyharju200200200
Nivala100100 
Nurmijärvi 200 
    
Oulainen100100100
Parikkala150150150
Pello200200200
Perho100100100
Pertunmaa250250250
Pori757575
Puolanka  200
Puumala  150
Pyhäjärvi  150
Rantasalmi250250250
Ristijärvi150150 
Siikajoki100100100
Simo300300300
Sipoo200200200
Somero200200200
Sonkajärvi300300 
Sulkava300300300
Tammela150150150
Tervola200200 
Tuusula150150 
Utajärvi300300 
Valkeakoski200200 
Viitasaari  150
Ylitornio  200

Oikaisu 12.10. klo 13.48: Korjattu tieto Kempeleen kuntalisän nykyisestä tilanteesta ja lisätty tieto Pyhäjoen maksamasta kuntalisästä.

Oikaisu 15.10. klo 16.33: Toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin, Orimattilassa ei makseta kuntalisää kotihoidon tuelle vaan yksityisen hoiton tuelle. Tieto oli virheellisesti Kuntaliiton tilastoissa.

 

Lue vielä:

Lue myös:

    Uusimmat