Suomi haluaa vahvistaa osallistumistaan kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Hallitusohjelman mukaan ”Suomen kykyä tarjota kriisinhallintakapasiteettia vahvistetaan ja rakennetaan johdonmukaista kokonaisuutta kriisinhallinnasta rauhanvälitykseen ja jälleenrakentamiseen”.
Tavoitteen ongelmana on osallistujien rekrytointi. Erityisesti osaamisen sekä työkokemuksen osalta vaativimpien tehtävien täyttö takkuaa.
Upseeriliiton kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia ei ole kiinnostunut lähtemään sotilaallisiin operaatioihin esimerkiksi Afrikassa.
– Vaikkapa perhesyyt ovat aika luonnollinen syy monella, minkä takia pidempi ulkomaankomennus voi tuntua hankalalta. Täytyy tietysti katsoa, että ulkomaan komennukset ovat taloudellisesti perusteltuja ja riittävän houkuttelevia, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) MTV Uutisille.
Upseeriliiton mukaan kyse on juurikin rahasta. Siviilikriisinhallinnan puolella palkka on kuukausitasolla jopa tuhansia euroja parempi. Lisäksi kotimaan palkkaus on vain satasia pienempi kuin ulkomailla.
– Kotimaan palkkaus verrattuna kriisinhallinnan palkkaukseen, tästä tämä haaste tulee. Jos ero on muutama sata euroa ja siviilikriisinhallinnan palkat ovat paljon paremmat, niin sen pitäisi olla jotain tältä väliltä, että korotus on tuntuva, Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita sanoo.
Juttu jatkuu taulukoiden jälkeen.
Kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön palkkaluokat:
Vaativuusluokka
Palkka/kuukausi
10
10 926,54 euroa
9
9 834,11 euroa
8
8 859,56 euroa
7
7 981,59 euroa
6
7 179,97 euroa
5
6 488,88 euroa
5a
6 144,14 euroa
4
5 799,40 euroa
3
5 332,33 euroa
2
4 904,19 euroa
1
4 514,97 euroa
Sotilaallisen kriisinhallinnan palkkaluokat:
10
määrätään kulloinkin erikseen
9 A
7 818,57 euroa/kk
9 B
7 289,52 euroa/kk
8 A
6 733,85 euroa/kk
8 B
6 173,92 euroa/kk
7 A
5 570,98 euroa/kk
7 B
4 990,83 euroa/kk
6
4 418,87 euroa/kk
5
3 769,22 euroa/kk
4 A
3 402,41 euroa/kk
4 B
3 036,69 euroa/kk
3
2 680,09 euroa/kk
2
2 559,91 euroa/kk
1
2 462,74 euroa/kk
Puolustusvoimissa henkilöstövajetta
Samaan aikaan kansainväliset operaatiot syövät työvoimaa kotimaasta, mikä osaltaan kuormittaa ammattisotilaita.
Puolustusvoimien henkilökuntaa ollaankin puolustusselonteon mukaan lisäämässä 500 henkilöllä.
– Uskon, että tämä on yksi väline, millä voidaan jaksamiseen puuttua, ministeri Kaikkonen kertoo.
– 500 on pieni luku ja puhutaan jopa yli 1000–1600 henkilön lisämäärästä, kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine Puolustusvoimien tarpeesta.
Myös kotimaan työehdoissa parannettavaa
Henkilökunnan lisäämiseksi JHL vaatii yleisen työaikalainsäädännön ulottamista Puolustusvoimiin.
Tällä hetkellä sotilaat tekevät pimeitä tunteja, joita ei merkitä työajaksi.
– Sotilaat saisivat selkeästi vapaa-aikaa eikä olisi koko ajan työssä. Pitää olla selkeästi palautumisaikaa, jonka minimi pitäisi määrittää lain tasolla, Niemi-Laine sanoo.
– Laista ei olla päästy Puolustusvoimien johdon kanssa yhteisymmärrykseen. Meillä on tällä hetkellä työntekijöitä, jotka tekevät harmaata työaikaa ja työtä koko ajan. Puhutaan jopa kahden kuukauden työaikajaksoista, jossa ei keretä vapaata pitämään.
Lepoajat koskevat erityisesti sotaharjoitusten jälkitilannetta. Harjoituksissa työpäivät saattavat venyä pitkiksi, mutta lepoaikaa harjoituksen jälkeen ei ole paljon tarjolla.
Puolustusvoimat pitää kuitenkin nykyistä työaikalakia hyvänä ratkaisuna, ja on huolissaan koulutuksen määrän vähenemisestä, jos lakia muutetaan.
– Koulutamme omaa henkilökuntaa toimimaan niissä olosuhteissa myöskin rasituksen ja paineen alla. Lisäksi koulutamme varusmiehiä ja erityisesti reserviläisiä. Nyt jos avaamme sen paketin, emme voi olla varmoja, että pystymmekö tekemään yhtä hyvin. Pystytäänkö kouluttamaan yhtä paljon reserviläisiä, komentopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari kysyy.
Muun muassa Puolustusvoimien henkilöstöasiaa käsiteltiin tiistaina Upseeriliiton ja Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa käytiin läpi ulko- ja turvallisuuspoliittista, sisäpoliittista sekä puolustusselontekoa.