Retkikunta suomalaisia yrittäjiä ja sijoittajia lensi yhdeksäksi päiväksi Grönlantiin miettimään keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Polttavin kysymys, mikä nousee monien mieleen, on jokseenkin ilmiselvä ristiriita matkan tarkoituksen ja käytännön toteutuksen välillä: onko järkeä lentää ulkomaille miettimään ilmastonmuutosta?
Retkikunnan kansainväliseltä kalskahtava nimi kuuluu Entrepreneurs’ Expedition Greenland. Tästä huolimatta, kaikki matkalle lähteneet ovat suomalaisia yrityselämässä vaikuttavia tai vaikuttaneita henkilöitä. Retkikunnan jäsenet löydettiin LinkedIn-postaukseen vastanneiden joukosta. Retkikuntaa johtivat Poppis Suomela ja Kari Kossila.
Haastattelimme Petra Erätuli-Kolaa, joka oli yksi matkan ideoijista ja vastasi muun muassa retkikunnan kokoamisesta. Erätuli-Kolan mukaan kaikki retkikunnan jäsenet maksoivat omat kulunsa itse.
Retkikuntaa yhdisti arvomaailma
Matkalla olivat mukana muun muassa matkailuyrittäjä Mia Uusitalo, joka myy golfmatkoja, Ulla Paavola, joka on Oopperan talouspäällikkö, Karri Leskinen, joka on patenttifirman toimitusjohtaja sekä jo eläkkeelle ehtinyt Pentti Turunen. Kaikkiaan Erätuli-Kola kertoo, että hakemuksia tuli noin 200.
– Sieltä haettiin paras mahdollinen tiimi, jossa on mahdollisimman paljon kaikkia eri alojen osaajia. Painotin yhteisiä arvoja, se oli kaikkein tärkein.
– Matkan tarkoitus oli tutustua omin silmin ja kokea vaikuttavuutta ja viedä sitä viestiä eteenpäin, että mitä voidaan tehdä. Retkikunnan mukana oli muun muassa retkeilyn, matkailun ja taiteen asiantuntijoita. Tarkoituksena oli avata uudenlaisia näkökulmia ilmastonmuutokseen ja jäätiköiden sulamiseen.
Melontaa, telttailua ja vuorikiipeilyä
Matkan aikana retkikunta muun muassa meloi ja kiipesi nimettömälle vuorelle, jonka retkikunta risti Mt. Innovationiksi. Matkalla myös tutustuttiin ympäristöön ja jäätiköihin. Erätuli-Kola sanoo, että koko retken ajan matkaajat pyrkivät elämään mahdollisimman luonnonmukaisesti.
Retkeen valmistauduttiin useampi vuosi, jonka aikana retkikunta hioi muun muassa fyysistä kuntoaan ja harjoitteli vastuullisen retkeilyn taitoja.
– Emme jättäneet luontoon mitään jälkiä, emmekä vahingoittaneet sitä millään tavoin. Kaikki mahdolliset roskat kerättiin pois ja tuotiin tullessamme.
Matkan kohteeksi valittiin nimenomaan Grönlanti konkreettisuutensa takia. Matkalla kuvattiin myös materiaalia aihetta käsittelevää dokumenttia varten, jolla on tarkoitus välittää viestiä isommalle joukolle. Dokumentin on tarkoitus valmistua viimeistään ensi vuonna.
Siemenet laitettu itämään
Retkikunta viesti omasta tehtävästään muun muassa näin:
”Jokainen retkikuntalainen on sitoutunut ryhtymään tekoihin omin silmin nähtyään, mitä mannerjään sulaminen tarkoittaa. Ryhmän kesken jatkossa tullaan kilpailemaan siitä, kuka löytää eniten innovaatioita ja sijoittaa vastuullisimmin.”
Hienoja sanoja, mutta mitä tämä kaikki käytännön tekoina tarkoittaa?
– Käytännössä tästä tuli lopun elämän yrityselämän sparrausporukka. Meillä on seuraava tapaaminen joulukuussa, missä käymme tuloksia läpi. Minulla on sellainen tunne, että sieltä saattaa syntyä jo keskinäisiä innovaatioita eri osaajien kesken.
Millaisia konkreettisia keinoja löysitte, joilla omassa yrityksessä voi välttää päästöjä?
– Palasimme vasta tänä aamuna. Nyt on kylvetty siemen tulevaisuuden tekemiseen. Olemme käyneet siellä Grönlannissa tuntien keskusteluja aiheesta. Luulen, että se vaikuttaa jokaisen tulevaisuuden valintoihin yritystoiminnassa.
– Start up -yritystä on vaikea keksiä muutamassa päivässä, mutta tiedän, että siellä on ihan mielettömiä siemeniä kytemässä, minkä kanssa tullaan aikanaan ulos.
Lentäen aikataulun takia
Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat hyvin ihmisten ja tutkijoiden tiedossa. Aiheesta löytyy tietoa kirjoista dokumentteihin ja moni tavallinen ihminen ja yritys taistelee jo ilmastonmuutosta vastaan pienin ja suurin keinoin. Miksi siis retkikunnan jäsenille oli välttämätöntä lentää Grönlantiin asti toteamaan asia, mikä on jo kaikkien tiedossa?
– Luulen, että omin silmin näkeminen ja sydämellä tunteminen saa aikaan palon, millä viedä asioita eteenpäin. Ymmärrämme sen, ettei lentäminen ollut ilmastonmuutoksen kannalta paras asia, mutta meillä itsellä on vahva usko ja palo, että pystymme moninkertaisesti tuomaan sitä viestiä tämän kokemuksen kautta, että olemme paikan päällä perehtyneet asiaan.
Päästöt kompensoitu?
Retikunta arvasi ennalta, että päätös lentää tulisi nostamaan joitakin kulmakarvoja ja kirvoittamaan kritiikkiä. Siitä huolimatta he päättivät lopulta lentämisen olevan heille paras vaihtoehto.
– Lensimme aikataulusyistä. Totta kai mietittiin, että olisiko ollut mahdollista mennä laivalla, mutta ehkä tässä kohtaa näimme, että lentäminen on se meidän vaihtoehto joka valittiin. Lentäminen mietitytti ja siksi haettiin kaikkia keinoja, joilla lentämisen hiilijalanjälki voidaan kuitata.
Erätuli-Kola kuvailee, että eri retkikunnan jäsenet ovat kompensoineet lentämisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä erilaisin keinoin ja jonkun retikunnan jäsenen laskelmien mukaan se olisi kuitattu peräti viisinkertaisesti.
Erätuli-Kola kertoo retkikunnan selvittäneen matkasta syntyneen hiilijalanjäljen erilaisilla laskureilla. Hänen toimittamansa laskurin mukaan matkasta syntyi 5,7 tonnia päästöjä.
Erätuli-Kola lähetti myös kuvakaappauksen sertifikaatista, jossa ilmoitetaan, että retkikunta on lahjoittanut rahaa intialaiseen biomassatehtaaseen, mikä vastaa sertifikaatin tekstin mukaan 20 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi retkikuntalaiset ovat lahjoittaneet Erätuli-Kolan mukaan rahaa puiden istuttamiseen päästöjen korvaamiseksi.
Kuvakaappaus sertifikaatista.
– Laskennallisesti koko retkikunta on peitonnut lentämisestä syntyneen hiilijalanjäljen viisinkertaisesti. Puita oli myös istutettu, olikohan 15 puuta per retkikuntalainen.
Twitter repi reissusta riemua
Erätuli-Kola tiesi kertoa, että joku retkikunnasta oli huomannut Twitterissä esiintyneet irvailut, muttei itse ollut niihin vielä törmännyt.
– Harmi, jos hyvä kääntyy irvailuksi. Toisaalta on kuitenkin herätetty keskustelua ilmastonmuutoksen osalta.