Joukko pohjoismaalaisia median edustajia tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin torstaina Kiovassa. Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himasen sekä Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan tapaaminen kertoi pohjoismaiden sotilaallisesti merkityksestä Euroopassa.
Kiireinen presidentti Volodymyr Zelenskyi järjesti puolitoista tuntia aikaansa pohjoismaisen median edustajia varten. Mutta mikä tarkoitus pohjoismaisen median saamalla huomiolla oli?
Hannu Himasen mukaan pohjoismaat ovat yhdessä laaja, taloudellisesti vakaa ja voimakas alue, jolla on myös paljon sotilaallista merkitystä.
Osa pohjoismaiden saamaan huomioon liittyy Himasen mukaan pohjoismaiden ilmavoimien päätökseen tiivistää yhteistyötään. Tämän myötä pohjoismaihin muodostuu yhtenäinen ilmapuolustusalue.
– Sen yhteenlaskettu voima hävittäjälentokoneilla mitattuna on hyvin merkittävä eurooppalaisittain, Himanen sanoo.
Ukraina on saanut pohjoismailta myös runsaasti sotilaallista apua. Lisää kuitenkin tarvitaan jatkuvasti.
Markku Kangaspuron mukaan Ukrainan presidentin tapaamishaluihin vaikutti myös pääministeri Sanna Marinin sekä Tanskan hallituksen myötämielisyys Ukrainan hävittäjätoiveita kohtaan. Osa johtavista länsimaista suhtautuu Ukraina tukemiseen varautuneemmin.
– Sotaa käyvän maan presidentin tehtävä on löytää maita, jotka sitä tukevat, Kangaspuro sanoo.
Zelenskyi sanoikin tapaamisessa Ukrainan olevan sinnikäs ja tekevän kaikkensa tarvitsemansa aseavun saamiseksi.
Zelenskyi on ammattiesiintyjä
Zelenskyi kertoi toimittajille, että Ukrainan vastahyökkäys on tulossa pian. Hänen mukaansa vastahyökkäystä varten tarvitaan vielä hieman aikaa ja varusteita.
– Vastahyökkäyksemme tulee olemaan menestys ja saamme ajettua miehittäjät maastamme. Kaikki riippuu meistä, Zelenskyi sanoi tapaamisessa, johon osallistui myös MTV Uutisten Niko Nurminen.
Tarkempia yksityiskohtia vastahyökkäyksestä Zelenskyi ei halunnut antaa.
Lue myös: Ukrainalla on Suomeen poikkeuksellista mielenkiintoa – "Olisiko aloittelijan intoa tai rohkeutta ajaa Ukrainan asiaa"
Kangaspuro toteaa, että Zelenskyi esiintyi tapaamisessa vahvasti. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että Zelenskyi on erittäin taitava ja ammattimainen esiintyjä, joka osaa roolinsa.
– Ei hänen esiintymisensä perusteella voi vastahyökkäyksen onnistumisesta päätellä mitään.
Zelenskyi viittasi tapaamisessa myös Suomen tilanteeseen talvisodan päättyessä. Hänen mukaansa sota Ukrainassa tulee päättymään eri tavalla.
– Hän sanoi suoraan, että Suomi jätettiin yksin, Himanen sanoo.
Ukraina saa historiallisen paljon sotilaallista ja muuta apua huolimatta siitä, että se ei ole Naton jäsen eikä sillä ole muodollisia liittolaisuussuhteita.
– Perusteet sille on, että Zelenskyi esiintyy voitonvarmuutta uhkuen, Himanen sanoo.
Kangaspuron mukaan viittaus talvisotaan liittyy myös siihen, millä ehdoin rauha Ukrainassa voisi olla mahdollinen.
– Zelenskyi korosti sitä, että teidän sotanne päättyi aluemenetyksiin, ja Suomi joutui tämän hyväksymään rauhansopimuksessa. Ukrainassa tämä ei ole mahdollista, Kangaspuro sanoo.
Myös Himanen toteaa, että Ukrainan tavoite on edelleen saada takaisin kaikki Venäjän valtaamat alueet, myös Krimin niemimaa. Hänen mukaansa Zelenskyi ja muu Ukrainan johto pitää tästä kiinni tiukasti.
– Onko se lopputulos tämä, on aivan toinen kysymys, Himanen sanoo.
Ukrainan sota on Kiinalle vaikea kysymys
Kiinan presidentti Xi Jinping ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi keskustelivat tällä viikolla puhelimessa ensi kertaa Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen. Kangaspuro toteaa, että Kiinan rooli Venäjän ja Ukrainan välisissä neuvotteluissa on merkittävä. Se on harvoja maita, joilla on vipuvartta Venäjän suuntaan.
Kangaspuron mukaan Venäjän sota Ukrainassa on Kiinalle vaikea kysymys. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa suoraan. Samalla Kiinan intresseissä on, että kansainvälinen järjestelmä perustuisi alueelliseen koskemattomuuteen ja maiden suvereniteettiin.
– Venäjän hyökkäys on monella tapaa Kiinan intressien vastainen, Kangaspuro sanoo.
Toisaalta myös Venäjän romahtaminen olisi vastoin Kiinan intressejä. Himanen muistuttaa, että Kiinan pari kuukautta sitten julkaisema asiakirja ei ole varsinainen rauhansuunnitelma, vaan Kiinan kannanotto Ukrainan kriisiin.
– Siinä on periaatteellisia lausumia, joista muutamat keskeiset ovat Venäjän kannalta hyvin ongelmallisia, Himanen sanoo.
Venäjän kannalta hankalia ovat esimerkiksi kohdat, joissa toistetaan YK:n peruskirjan kohtia alueelliseen koskemattomuuteen ja suvereniteettiin liittyen.
– Kiinaa ei sinällään kiinnosta, mikä lopullinen ratkaisu on. Mutta onko Kiinan johto valmis välittäjäksi, niin siihen on vaikea tällä hetkellä sanoa mitään, Himanen sanoo.