Länsimaiden aseapu Ukrainalle on ollut liian hidasta, sanoo Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova. Lähes samaan hengenvetoon Dibrova toivoo, että tästä eteenpäin aseapu on nopeaa, koska hänen mukaansa sodan ratkaiseva vaihe on käynnistymässä.
– Ukraina tarvitsee aseita, aseita ja aseita.
Donbasin alueella Bahmutin kaupungin läheisyydessä ukrainalaiset sotilaat joutuvat kestämään jopa 50 hyökkäystä päivässä, Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi sanoi viime viikolla, ja Dibrova toistaa lukeman.
– Tarvitsemme tykistöä, tarvitsemme satojatuhansia tykistöammuksia. Tämä on erittäin tärkeää.
Dibrova muistuttaa myös Ukrainan tarpeesta taistelupanssarivaunuille, pitkän matkan ohjuksille ja hävittäjälentokoneille.
7:22
Missä mennään Ukrainan sodassa juuri nyt? MPKK:n Antti Paronen MTV:n haastattelussa.
Ukraina haluaa Krimin takaisin
Ukrainan alueellinen koskemattomuus täytyy palauttaa, ei vain ukrainalaisten tulevaisuuden, vaan koko Euroopan mantereen tulevaisuuden, maiden suvereniteetin ja ihmisten vapauden takia, Dibrova sanoo.
– Tarvitsemme kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän kunnioituksen palauttamista. Siksi koko Ukrainan alue täytyy vapauttaa.
Tällä Dibrova viittaa Ukrainan kansainvälisesti tunnustettuihin rajoihin eli vuoden 1991 rajoihin, siis myös Krimin niemimaahan.
– Tätä varten Ukraina tarvitsee välineet vastahyökkäystä varten. Näytimme aiemmin, että voimme olla erittäin menestyksekkäitä sellaisessa operaatiossa. Ukrainan armeija on jo vapauttanut yli puolet Venäjän viime vuonna miehittämistä alueista.
Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan
Taistelu rauhan, ei pitkittyneen konfliktin puolesta
Dibrovan mukaan ukrainalaiset taistelevat pysyvän rauhan, eivät uuden pitkittyneen konfliktin puolesta.
– Venäjän sota Ukrainaa vastaan alkoi jo 2014 ja laajamittainen hyökkäys vuosi sitten. Olemme siis jo kokeneet jotain pitkittynyttä, emmekä halua toistaa sitä. Ei enää koskaan!
Dibrova sanoo käyneensä Ukrainassa kahdesti parin viime kuukauden aikana. Hän oli Kiovassa sen jälkeen, kun Venäjän iskut energialaitoksiin pimensivät lähes koko kaupungin. Silti yritykset eivät pysähtyneet, vaan jatkoivat tarvittaessa töiden tekemistä yövuoroissa, jolloin sähkönkysyntä on muuten pienempää, Dibrova sanoo.
– Ukrainalaiset taistelevat kaikilla keinoillaan, mutta lopullista voittoa ja tämän hulluuden loppua varten tarvitsemme aseita ja tarvitsemme niitä nopeasti.
Lue myös: Viro usutti Ukrainan tukijoita tekemään enemmän sotaponnistusten hyväksi – "Viro on suurin suhteellisesti"
Muodolliset jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa jo tänä vuonna?
Ukrainan päämäärä ja aikomus on aloittaa muodolliset jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa vielä tänä vuonna, Dibrova sanoo.
– Valintamme haluta kuulua Eurooppaan on yksi asioista, joiden vuoksi ukrainalaiset antavat tällä hetkellä henkensä.
Dibrova muistuttaa, että Ukrainan alueella historian saatossa vaikuttaneet yhteiskunnat ovat olleet jopa Euroopan keskuksia ja että ukrainaisille päätös hakea EU:n jäsenyyttä on paluu Euroopan maiden perheeseen.
– Kaikista haasteista, vaikeuksista ja sähkön puutteesta huolimatta teemme kotiläksymme ja aiomme täyttää kaikki assosiaatiosopimuksen vaatimukset.
Viime kesänä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että Ukraina on jo täyttänyt noin 70 prosenttia vuonna 2017 voimaan tulleen assosiaatiosopimuksen vaatimuksista. Viime kesänä Ukraina sai myös EU-ehdokasmaan aseman.
– Liikumme täydellä vauhdilla täyttääksemme loput vaatimuksista, koska eurooppalaiset standardit ovat myös ylpeyden aihe ukrainalaisille. Mielestäni kyseessä on kuitenkin kaksisuuntainen tie. Eli me teemme osamme ja toivomme, että EU-maat tekevät omansa, mitä tulee jäsenyysneuvottelujen aloittamiseen, Dibrova sanoo.
Muodollisten jäsenyysneuvottelujen alkamisen jälkeen voi silti mennä yli kymmenen vuotta ennen kuin Ukrainasta tulee EU:n jäsen.
Lue myös: Orpo käyttäisi EU:n yhteisiä varoja Ukrainan aseistamiseen – "Olisi vahva viesti Putinille"
Kiitos suomalaisille avusta
Suurlähettiläs Dibrova kiittää Suomea ja suomalaisia niin humanitaarisesta avusta, sotaa paenneiden ukrainalaisten vastaanottamisesta kuin myös määrätietoisesta asenteesta Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden puskemisessa läpi.
– Venäläisen energian käytön hylkäämisessä Suomi näytti mielestäni todellista johtajuutta.
Dibrova kiittää Suomea myös liittymisestä ydinryhmään, jonka tavoitteena on saada Venäjän johto vastuuseen hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Tämä voisi tapahtua mahdollisesti erikseen perustettavassa erityistuomioistuimessa.
Erityisesti Dibrova kiittää aseavusta.
– Valitettavasti Ukraina joutuu 2000-luvulla taistelemaan rauhasta asein, vaikka Ukrainan johto yritti kerta toisensa jälkeen ratkaista asiat neuvottelemalla.