Zelenskyi varoitti Venäjän voivan pilata Ukrainan itsenäisyyspäivän säälimättömällä teolla – tutkija ei huolissaan: "Harvoin on merkkipäivinä konkreettista tapahtunut"

Sotahistorian tutkija Lasse Laaksonen ei olisi huolissaan Venäjän mahdollisista provokaatioista. Historiassa on hänen mukaansa viitattu aina merkkipäiviin.

Viimeisimmät spekulaatiot liittyivät keväällä Venäjän voitonpäivään. Talvisodan aikana puhuttiin Stalinin syntymäpäivästä.

– Historian valossa tämä on lähinnä pelotteluspekulaatiota. Harvoin merkkipäivinä on mitään konkreettista tapahtunut, Laaksonen sanoo.

Jonkinlaista kiusaa Venäjältä voidaan Laaksosen mukaan odottaa, mutta suuriin hyökkäyksiin hän ei usko.

Lue myös: "Putinin ase on nälkä": Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kulunut pian puoli vuotta – tutkija kertoo, miksei sodan päättyminen ole näköpiirissä

Putinilla ja Stalinilla paljon yhtäläisyyksiä

Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ja Neuvostoliiton aikaisella johtajalla Josif Stalinilla on Laaksosen mukaan paljon yhtäläisyyksiä.

Hän kertoo molempien olevan diktaattoreita, jotka käyttävät väkivaltakoneistoa hyväkseen.

– Siihen liittyy armeijan sotavoimien massamainen käyttö, jossa lukumäärällä korvataan tappiot.

Sekä Stalinin että Putinin aikana kansalaisyhteiskunta on nujerrettu eikä heidän vastassa ole oppositiota, Laaksonen arvioi.

Yksilönarvostus ei ole myöskään Venäjällä kovin korkeaa.

– Kansa on totutettu siihen, että oli sota tai korona niin se vaatii aina uhreja. Tässä suhteessa se maailma on hyvin toisenlainen, Laaksonen sanoo.

Lue myös: Mika Aaltola: "Venäjällä selkeitä merkkejä kiihtyvästä kansalaisten vastarinnasta" – Venäjä voi lisätä sabotaasejaan EU-alueella

Kansalaismielipide vaikutti Nato-päätökseen

Suomen Nato-tilanne on muuttunut Laaksosen mukaan nopeasti.

– Mielenkiintoista on, että kansalaismielipide on vaikuttanut Nato-hakemukseen paljon. Yleensä tämän tyyppiset ratkaisut tehdään suoraan ylhäältä päin.

Suomen asema on tutkijan mielestä tällä hetkellä paljon turvatumpi kuin ennen Nato-hakemuksen jättämistä.

Naton laajentumisen myötä myös ongelmat ovat lisääntyneet.

– Turkin suhtautuminen Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyteen osoittaa sen, että yhdellä valtiolla kollektiivissa on paljon valtaa.

Laaksonen kertoo, että nato on perustettu aikana, joka oli hyvin erilainen. Silloin luotiin kollektiivinen päätöksenteko. Laaksosen mielestä järjestöä ja organisaatiota pitäisi nykyaikaistaa.

Lue myös: Haavisto: Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapaavat tässä kuussa Suomessa – näin Turkin edustaja  vastasi ministerin kysymykseen Nato-ratifioinnista