Ruokailutottumukset ovat avainasemassa suun terveyden kannalta.
Huono suun terveys ei vain saa hengitystä haisemaan pahalta ja hampaita tuntumaan tahmealta, vaan sillä on merkitystä yleiselle terveydentilalle. Suussa muhiva tulehdus voi levitä ympäri kehoa monin eri mekanismein, esimerkiksi suoraan verenkierron välityksellä.
Huono suun terveys on yksi riskitekijä esimerkiksi valtimonkovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin taustalla, minkä lisäksi se huonontaa esimerkiksi diabeteksen ja reuman hoitotasapainoa, kertoo Hammaslääkäriliitto.
Lue myös: Suomalaistenkin suissa muhiva salakavala kansantauti yhdistettiin jälleen dementiaan – hampaattomuus tuplaa vaaran
Suun terveydestä huolehtiminen onkin terveysteko, josta kiittää koko elimistö. Säännöllisen hampaiden harjaamisen ja hammasvälien lankaamisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomio ruokailutottumuksiinsa.
Säännöllinen ateriarytmi, napostelun välttäminen ja veden käyttäminen janojuomana ovat hyväksi hampaille. Sen sijaan sokeria ja happoja sisältävät ruoat aiheuttavat hampaiden reikiintymistä ja hammaseroosiota. Terveysasioihin erikoistunut Healthline-sivusto listasi ruoka-aineita, jotka ovat hyväksi suun terveydelle.
1. Kaakaonibsit
Suklaata ei voi pitää hammasystävällisenä ruokana, jos suklaa käsitetään runsaasti sokeria sisältävinä patukoina, levyinä tai konvehteina, jotka sopivat parhaiten harvinaisiin herkutteluhetkiin. Sen sijaan kaakao ilman lisättyä sokeria näyttäisi olevan hampaille jopa hyväksi.
Vuonna 2009 ilmestyneen tutkimuksen mukaan kaakaolla voi olla kariesta ehkäisevä vaikutus, sillä se sisältää antibakteerisia polyfenoleita. Vuonna 2019 tutkijat havaitsivat, että kaakaopavun kuorista tehty suuvesi tuhosi tehokkaasti reikiintymistä aiheuttavia bakteereja.
Sokeria välttääkseen kaakao kannattaa nauttia esimerkiksi kaakaonibsien muodossa.
Lue myös: Tutkimus siunaa suosikkiherkun – syö ainakin kerran viikossa: ”Pitää sydämen verisuonet terveinä”
2. Maitotuotteet
Maitotuotteet ovat hampaiden rakennusaineen, kalsiumin, lähde. Lisäksi maitotuotteet neutraloivat suun happamuutta happamien juomien nauttimisen jälkeen, kertoo Terveyskirjasto.
Tiettyjen maitotuotteiden sisältämä K-vitamiini edistää luiden eli siis myös hammasluun terveyttä. K-vitamiinia saa esimerkiksi pitkään kypsyneistä juustoista, mutta myös parsakaalista, ruusukaalista ja tummanvihreistä lehtivihanneksista.
3. Rasvainen kala
Rasvaiset kalat, kuten lohi, muikku ja lahna, sisältävät runsaasti hampaiden terveydelle hyödyllistä D-vitamiinia. D-vitamiinin riittämätön saanti heikentää kivennäisaineiden kiinnittymistä hampaisiin ja voi johtaa kiillevaurioita aiheuttaviin häiriöihin. Lisäksi kala sisältää runsaasti A-vitamiinia, jonka niukka saanti voi vaurioittaa hampaan kudoksia, altistaa ientulehduksille sekä johtaa limakalvojen ja sylkirauhasten kehityshäiriöihin.
Vitamiinien lisäksi rasvaisessa kalassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka yhdistettiin vuonna 2012 ilmestyneessä tutkimuksessa vähäisempään parodontiitin ilmenemiseen. Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus lisää sydänsairauksien riskiä.
4. Greipit ja appelsiinit
Vaikka happamat ruoat eivät yleisesti ottaen ole hyväksi suun terveydelle, ei sitrushedelmien syömistä kohtuullisissa määrin kannata lopettaa. Esimerkiksi greipit ja appelsiinit sisältävät runsaasti C-vitamiinia, jonka puute heikentää hampaiden tukikudoksia ja aiheuttaa hampaiden liikkuvuutta.
Vuonna 2005 ilmestyneessä tutkimuksessa summattiin, että greipin syömisestä johtuva veren C-vitamiinitasojen nousu vähensi ikenien verenvuotoa.
Lisäksi hedelmien ja vihannesten pureskeleminen lisää syljen eritystä, mikä huuhtelee hampaita ja neutraloi happamuutta. Hedelmät, marjat ja vihannekset kannattaakin syödä kokonaisina eikä juoda niitä runsaasti sokeria tai muita makeutusaineita sisältävien mehujen muodossa.
Lue myös: 10 terveellisintä ruokaa listattiin – syöthän jo näitä?
Lue myös: Kuka tarvitsee ravintolisiä? Ylenpalttinen käyttö ei suositeltavaa: "Ruoasta saa aina sellaisia yhdisteitä, joita purkissa ei ole"
Lähteet: Healthline, Hammaslääkäriliitto 1 & 2, Terveyskirjasto 1 & 2