Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF on julkaissut jälleen päivitetyn version kalan syöntisuosituksia koskevasta oppaastaan. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua. Sen lisäksi WWF muistuttaa erityisesti ankeriaan uhanalaisuudesta: sitä ei tulisi ostaa lainkaan.
Kotimainen jokirapu on siirtynyt WWF:n päivitetyssä kalaoppaassa vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan vuoksi. Jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa.
WWF:n mukaan pääsyy jokirapukantojen heikkoon tilaan on rapurutto ja täplärapujen istutukset. Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty.
– Jokirapua ei uhkaa niinkään liikapyynti tai välinpitämätön kalastushallinto, vaan haitallinen vieraslaji ja sen levittämä tuhoisa tauti. Pyynnin on jopa katsottu olevan jokiravulle hyödyksi, sillä se lisää ravustajien ja vesienomistajien kiinnostusta jokirapujen suojeluun, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
– Jokiravun tärkein suojelutoimi on estää täpläravun ja rapuruton leviäminen uusille alueille. Näin ollen on perusteltua kohdistaa pyyntiä mahdollisimman paljon täplärapuun, Ovaska jatkaa.
Myös madekantojen tila heikentynyt
WWF on huolissaan myös madekantojen kehityksestä. Madekantoja ovat ajaneet ahtaalle ilmaston ja vesien lämpeneminen sekä rehevöityminen varsinkin Etelä-Suomessa.
WWF:n Kalaopas ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Oppaassa kalalajit, jotka ovat Suomessa tarjolla olevia ruokakaloja, on luokiteltu vihreälle, keltaiselle tai punaiselle listalle. Vihreän listan kaloja kannattaa suosia, keltaisella merkittyjä lajeja ostaa harkiten ja punaisen valon saaneita välttää. Täältä löydät WWF:n kalaoppaan kokonaisuudessaan.
– Mateen uhanalaisuusarviointi tippui viime vuonna elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Kalaoppaan suositus ei kuitenkaan toistaiseksi muuttunut, vaan made on edelleen vihreällä listalla. On epäselvää, missä määrin kalastuksella on vaikutusta madekantojen tilaan, joten arviointimme vaatii vielä lisäselvityksiä, Ovaska kertoo.
Ylikalastus edelleen ongelmana
Maailman merten kalakannat ovat pienentyneet puolella vain yhden ihmissukupolven aikana, ja noin kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Vaikka ylikalastus ja kalakantojen heikko tilanne tunnetaan huomattavasti paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, ei merkittävää käännettä parempaan ole nähtävissä.
– Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tärkein tavoite oli lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin vain pieni osa EU:n kalakannoista on sekä kannan tilan että kalastuspaineen osalta kestävällä tasolla. EU:n alueella huolestuttavin tilanne on Välimerellä, mutta Itämerelläkin ilonaiheet ovat valitettavan harvassa: Itämeren turskakannat ovat pohjalukemissa ja lähes kaikkien muidenkin kalakantojen kalastuskiintiöitä jouduttiin jälleen pienentämään, Ovaska harmittelee.
Ovaskan mukaan Suomessa on kuitenkin tehty merkittävää työtä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi. Myös suomalaiset kuluttajat ovat kalavalinnoissaan valveutuneita, mistä kertoo muun muassa se, että WWF:n Kalaopasta käytetään ahkerasti
Tarkkana erityisesti sushiravintoloissa: Älä osta ankeriasta
Suomessa kauppojen valikoimista ei nykyisin juuri löydy WWF:n Kalaoppaan punaisen listan kaloja.
Helsingin Sanomat uutisoi tammikuussa ankeriaiden myynnistä suomalaisissa sushiravintoloissa. Helsingin Sanomien mukaan ankerias on japanilaisessa ravintolakulttuurissa arvostettu ja myös kallis kala. Sitä tarjoillaan esimerkiksi grillattuna fileenä ja savustettuna, riisiä sisältävänä nigirinä. Ankerias on lajista riippumatta uhanalaista, eikä sitä ole mahdollista nauttia kestävästi pyydettynä. Sen sijaan uhanalaista tonnikalaa voi syödä nykyään hyvällä omalla tunnolla, mikäli kyseessä on MSC-sertifioitu tonnikala.
Kuluttaja saattaa kuitenkin edelleen törmätä äärimmäisen uhanalaiseen ankeriaaseen esimerkiksi sushi-ravintoloissa. Monista suomalaisista sushiravintolaketjuista ankerias on jo poistunut listoilta, mutta sitä on silti edelleen monin paikoin tarjolla.
WWF kertoo, että ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä.
– Ankerias on todellisessa vaarassa hävitä vesistämme. Se, ettei ankeriaan suojeluun löydy motivaatiota edes sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista, Ovaska sanoo.
Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja.
– Erityisesti kannustan silakan ja särkikalojen syönnin lisäämiseen, Ovaska toteaa.
Lähde: WWF
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.