Ruokaostoksillasi on suuri vaikutus ilmaston hyvinvointiin. Kokosimme listan ruoista, joiden kuluttaminen on ekologista.
Pääsääntönä on, että eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja ruoan roskiin heittämisen vähentäminen ovat ilmaston kannalta keskeisiä muutoksia.
Ruokaostokset tulisikin suunnitella siten, että ruokaa menisi mahdollisimman vähän hukkaan. Ruokaa ei myöskään kannata heittää saman tien pois parasta ennen -päiväyksen mentyä. Kyseinen merkintä on suuntaa antava, ei täsmällinen ohje.
Jos kukkaro antaa myöten, olisi hyvä suosia kotimaista luomutuotantoa. Mitä lyhyemmän matkan ruoka kulkee ennen päätymistä pöytääsi, sitä vähemmän se kuormittaa ympäristöä.
Näitä kannattaa ostaa:
Perunat
Perunat ovat maukas ja edullinen kotimainen tuote, joiden suosio on jostain syystä hiipunut viime vuosina. Perunat tuottavat luonnostaan yhdisteitä, jotka torjuvat tauteja ja sairauksia, joten niiden tuotannossa ei jouduta käyttämään läheskään yhtä paljon torjunta-aineita kuin monien vihannesten. Ne tarvitsevat myös harvinaisen vähän vettä kasvaakseen, joten ne ovat todellinen ympäristön suosikkiruoka!
Pavut
Papujen kasvattaminen kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin lihateollisuus. Pavut sisältävät runsaasti proteiinia ja täyttävät vatsan yhtä tehokkaasti kuin lihatuotteet. Pavut myös säilyvät pitkään pakkauksissaan, joten et joudu heittämään ruokaa roskiin, jos et kokkaakaan niitä parin päivän sisällä kauppareissusta.
Suosi sesonkiruokaa
Luonnollisen kasvukauden aikana tuotettu ruoka on ekologista, koska prosessissa tarvitaan huomattavasti vähemmän lämmitysenergiaa, lisävalaistusta ja lannoitteita kuin sesongin ulkopuolella.
Myös Suomessa on mahdollista syödä monipuolisesti sesonkituotteita. Talvella kausiruokaa ovat juurekset, peruna, kuivatut herneet, idut, kaali ja riistaliha. Jos lompakko antaa myöten, kannattaakin valita lihaksi riistatuotteita. Riista on myös paljon terveellisempää kuin prosessoitu liha.
Lue myös:
Syö terveellistä ja eettistä lihaa – tämä on paras valinta
Vältä juuston hamstraamista
Juuston ilmastovaikutus on melkein yhtä suuri kuin naudanlihan. Suomalaiset ovat tottuneita juuston runsaaseen kulutukseen, ja juusto onkin terveyden kannalta positiivinen kalsiuminlähde. Luomumaidon ilmastovaikutus on juustoa vähäisempi, ja sitä kannattaakin suosia pääasiallisena kalsiuminlähteenä. Juusto menee myös nopeasti pilalle, joten sitä päätyy helposti roskiin jääkaapista.
Vähennä lihansyöntiä
Suomalainen kuluttaa keskimäärin 200 grammaa lihaa päivässä. Maatalouden päästöjen kannalta olisi positiivista, jos kulutus olisi maksimissaan 0-100 grammaa päivässä. Lihasta ei tarvitse luopua kokonaan, mutta sen syömistä olisi hyvä vähentää reilusti. Kaksi kasvisruokapäivää viikossa on jo suuri parannusaskel. Myös kalan suosiminen on ympäristölle positiivinen muutos.
Lähteet: Ruokatieto.fi, Daily Meal, Ilmasto-opas.fi
Nita Makkonen, nita.makkonen@mtv.fi