Terveysbuumista huolimatta kahvileivän kulutus kasvoi Suomessa vuonna 2015.
Suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia viime vuonna noin 8 kiloa per henkilö. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin kilo. Määrä on nähtävissä Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden tilastoinnista sekä Tullin tuontitilastosta. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä.
Jokapäiväistä herkuttelu ei kuitenkaan ole. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, saadaan keskimääräiseksi viikoittaiseksi kahvileivän syöntimääräksi vain reilu 150 g.
– Tämä vastaa noin kolmea keskikokoista pullaa viikossa, laskeskelee Leipätiedotuksen tilastoinnista vastaava Terhi Virtanen. Kahvileivän kulutus on usein korkeammalla tasolla matalasuhdanteen aikana.
– Herkkuhetkillä saadaan mukavaa pientä juhlantuntua arjen keskelle, kun kalliimpiin asioihin ei välttämättä ole varaa, sanoo Virtanen.
Vuonna 2015 kotimaisuus näytti olevan entistä painavampi kriteeri herkkuja valitessa. Vaikka joka kolmas syöty kahvileipä oli tehty ulkomailla, kotimaisen kahvileivän osuus kasvoi. Leipätiedotuksen tilastoinnin mukaan myös tänä vuonna Suomessa tehdyn kahvileivän kulutus on ollut edelleen kasvussa.
– Kahvilakulttuuri on selvästi virkistynyt viime vuosina, ja kahvilan herkkutiskin ääressä kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, onko vitriinistä valittu tuote tehty Suomessa. Myös kaupan hyllyllä kannustan vilkaisemaan, mistä tuote on kotoisin, toteaa Virtanen.
Lähteet: Leipätiedotus ry:n Leipomotuotteiden myyntitilastointi; Tullin Uljas-tietokanta