HS: Ethän syö tällaisia säilykeruokia? Voi aiheuttaa pahimmillaan jopa hengenvaaran

purkkiruoka säilyketölkki
Älä koskaan syö pullistuneen tai rikkinäisen säilykepakkauksen sisältöä. Shutterstock

Kotitalousasiantuntija jakaa Helsingin Sanomissa vinkkejä keittiön kuiva-ainekaappien järjestelyyn ja säilykkeiden oikeaoppiseen säilytykseen. 

Helsingin Sanomat selvittää tuoreessa artikkelissaan tärkeimpiä tärppejä keittiön kuiva-ainekaappien organisointiin. Lehti kysyi vinkkejä Itä-Suomen yliopiston kotitaloustieteen yliopisto-opettajalta Moona Heikkiseltä.

Heikkinen muistuttaa Helsingin Sanomille, että keittiön kuiva-ainekaapit tulisi käydä läpi säännöllisin väliajoin. Näin kaappien uumeniin ei jää tuotteita, jotka ehtivät ohittaa parasta ennen -päiväyksensä. Läpikäynti kannattaa suorittaa muutaman kuukauden välein. 

Lisäksi on syytä muistaa, ettei kuiva-aineiden anna altistua valolle, kosteudelle tai lämpötilan vaihtelulle. Siksi usein muistutetaan, että esimerkiksi kahvia ja mausteita ei kannata sijoitella lähelle lämpiävää hellaa. 

Älä koskaan syö pullistuneen tai rikkinäisen säilykepakkauksen sisältöä

Säilykkeet ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu pidempiaikaiseen säilytykseen. Niiden käytössä on kuitenkin syytä olla huolellinen. Kotitaloustieteen opettaja Moona Heikkinen muistuttaa Helsingin Sanomille rikki olevan säilykepakkauksen vaaroista: tuote voi erittää botuliinia, joka on syötynä hengenvaarallista.

Pullistunutta säilykepakkausta ei tule käyttää, eikä edes avata. Heikkinen neuvoo hävittämään myös sellaiset tuotteet, joissa on kolhuja tai auenneita saumoja, sillä niistäkin voi vapautua haitallisia aineita.

THL:n mukaan elintarvikevälitteisen botulismin tartunnanlähteenä on tyypillisimmin liha-, kasvis- tai kalaperäinen tyhjiöpakattu tai hapatettu tuote tai säilyke.

Klassisessa botulismissa yleisin tartuntalähde on Ruokaviraston mukaan ollut riittämättömästi kuumennettu säilyke. Suomessa riskielintarvikkeita ovat lisäksi vakuumipakatut savukalatuotteet, joita on säilytetty yli +3 celsiusasteessa. Ruokamyrkytyksen syntyminen edellyttää, että elintarvikkeen valmistukseen käytettävä raaka-aine sisältää C. botulinum -bakteereita tai -itiöitä. Ruokaviraston mukaan kyseisen bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat Suomessa kuitenkin hyvin harvinaisia. 

Lähteet: HS, Ruokavirasto, THL

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat