Tällä viikolla petyin suomalaisiin. Halusin uskoa, että kuluneen vuosikymmenen aikana, lukemattomien ruokaan liittyvien someraivojen jälkeen, ymmärrys maailmasta ja sen myötä kulttuurimme olisi hilautunut edes hitusen eteenpäin. Toivonkipinöitä oli esillä, mutta suuri enemmistö osoitti ainakin minua hätkähdyttävää taantumuksellisuutta.
Kyse on tietenkin armeijan lisäämästä kasvisruoan määrästä, joka tarjosi alttarin sille hiton samalle keskustelulle oikeudesta ja lähes velvollisuudesta saada syödä vapaassa maassa lihaa jokainen päivä. Kuten tavallista, ihmiset eivät edes lukeneet, mistä oli oikeasti kyse. Armeijassa on tarjolla joka päivä neljä ateriaa: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. 28 ateriaa viikossa, joista kaksi päätettiin tarjoilla lihattomana. Ei edes vegaanisena. Eli armeijaan ei tule yhtä ainutta kasvisruokapäivää. Mediat kaivoivat möykän esiin lisäämällä jokaiseen otsikkoon "pakollinen kasvisruokapäivä" ja "vain kasvisruokaa". Hävetköön klikkihuoraamistaan.
Samaa mahdollisuutta kertoa ajatuksellisessa tyhjiössä elämisen synnyttämät, itsestäänselvyytenä pitämät ajatukset, on tarjoiltu viime vuosina muutamaan kertaan mm. koulu- ja lastenkotiruoan päivittämisen hetkillä. On uskomatonta, mille tasolle näennäisesti fiksut ihmiset ovat alentuneet proteiinivalinnasta väitellessään. Luulin aivopierujen jo tuulettuneen, mutta erehdyin. Käsittelin asiaa kommentoimalla Ylen Sanna Ukkolan aivopierua 2017.
SUOMALAISET SYÖVÄT VUODESSA PAINONSA VERRAN LIHAA. 2017 se tarkoitti 81 kg eli 220 g lihaa joka päivä, jokaiselle suomalaiselle eli moni syö 300 grammaa. Maassa, jonka kulutus globaaliksi muutettuna vaatisi 3,6 maapallon energiavaroja. Jokaisen naudanlihakilon tuottamiseen kuluu 15000 litraa vettä (globaali keskiarvo). Se vastaa 1500 ämpärillistä ja yhden grillausviikonlopun lihamäärää. Jokaista syöjää kohti. Päälle muiden ruokien ja juomien tuottamiseen kulunut vesimäärä. Suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki lihan osalta on peräti 1000 litraa, joka päivä. Neljännes päivittäisestä vesijalanjäljestämme, liki 4000 litrasta (lähde: WWF).
KOSKA VOIMME. Me kerskakulutamme ja ylisyömme lihaa, koska voimme. Se lienee yleisin tausta toiminnallemme. Emme ole olleet rikkaita pitkään. Vielä sukupolvi taaksepäin suhtautuminen lihaan oli toisenlaista. Pihvi oli luksustuote. Vuonna 1970 söimme lihaa liki puolet vähemmän kuin nykyisin, 44 kg vuodessa. Kun otimme eläintuotannosta romantiikan ja eläinoikeudet pois, aloimme saada jokaisen tilipussille sopivaa lihaa lautaselle. 40 vuotta myöhemmin juuret luonnolliseen, eläimiä kunnioittavaan tuotantotapaan ovat katkenneet emmekä edes halua vaivata päätämme eläimillä, joita päivittäin popsimme. Sen sijaan nousemme möykkäämään ruoan kalleudesta, vaikka se on edullisempaa kuin koskaan maailman historiassa. Käsityksemme normaaliudesta ja oikeuksistamme on hyvin vinoutunut.
KASVISRUOKAKIUSAUS. Armeijan marginaalista kasvisruokalisäystä ei tehdä kiusalla. Se, mikä määrä varusmiehistä on kasvissyöjiä, ei kuulu koko aiheeseen. Se, että puolustusministerimme haastaa uudistuksen ja politisoi kasvisruoan, on tulevan vaalihäviäjän epätoivoista pyristelyä otsikoihin. Jos minulta olisi varusmiehenä kysytty, olisin muuttanut pirun monta asiaa armeijassa, mutta huutoäänestys ei kuulu genreen ja hyvä niin. Armeija avartaa jokaisen sen käyneen käsitystä maailmasta. Hyvä, jos myös ruoan kautta.
ASKEL TÄHÄN PÄIVÄÄN. Ruokauudistus kertoo armeijan elävän tätä päivää. Meidän on vähennettävä lihansyöntiä, mikä on ilman muuta arka paikka juuri tehotuotannon autuuteen tottuneelle kansalle. Nuoret vähentävät lihansyöntiä kaiken aikaa, mutta vanhempi polvi lisää sitä entisestään. Nuoret ovat kartalla maailman suunnasta ja lienevät monesta päätellen vastuullisin ikäpolvi historiassa. Monen nuoren ruokavalion ovat hänen vanhempansa pilanneet ja kun silmät alkavat avautua, muuttuvat valinnatkin. Kulttuuri seuraa viiveellä, mutta väistämättä.
20 vuoden päästä joskus eläneen eläimen syöminen voi kuulostaa brutaalilta. Tilalle on tullut tarpeeksi vaihtoehtoja keinolihasta alkaen. Käsittelin aiemmin kasvisruokien nimeämistä liharuokien nimillä sekä lihankorvikkeiden nousua. Kannattaa myös muistaa, että armeijan ylipäällikkömme syö lihaa kerran viikossa. Tämä maa myös pelastettiin taannoin pitkälti kasvisruoan voimin. Päiväkotilapsistakin on parin vuoden aikana, uudistuksen jälkeen, kasvanut ihan samanlaisia yksilöitä kuin aiemmin, vaikka kerran viikossa kasvisruokaa ovat syöneetkin.
ÄLÄ OSOITA TYHMYYTTÄSI. Kaksi yleisintä ja typerintä argumenttia kasvisruokaa vastaan ovat väittämä, ettei tykkää siitä eikä se täytä. Molemmat osoittavat, ettei tyyppi ymmärrä lajia alkuunkaan. Ihmiset, opetelkaa kokkaamaan! Tilatkaa hyvissä ravintoloissa kasvisruokaa, jotta pääsette jyvälle, ettekä näyttäydy keskusteluissa hölmöinä. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä ruokailu kerrallaan. Koska sun valinnoilla on väliä. Ja eikö olisi hienoa pystyä nauttimaan entistä useammasta asiasta maailmassa? Eikö olisi kiva olla historian oikealla puolella?
Tätä tehdessä uunissa kypsyy herkullinen kasvislasagne. Tsekkaa blogin kasvisruokareseptit!
PS. Keskustelu käydään Sivumaun Facebook-sivulla. Tule kommentoimaan!