Kun pakastepizzat rantautuivat 1990-luvulla Suomeen, niitä ei juuri pidetty arvossaan. Dr. Oetker Suomi Oy:n toimitusjohtaja Pirkka Peltoniemi kertoo, miten pakastepizzat lopulta valloittivat markkinat.
Videolla: Näin pakastepizzan voi tuunata ennen kuin laitat sen uuniin!
Suomalaiset lappaavat ostoskoreihinsa vuosittain järjettömän määrän pakastepizzoja, yli 40 miljoonaa kappaletta. Eniten pakastepizzoja ostetaan viikonloppuisin ja hieman yllättäen joulukuussa.
– Kuukausitasolla mielenkiintoista on joulunaika. Vaikka pöydät notkuvat herkullisista jouluruoista, ei pizza jää jalkoihin. Joulukuu on vuodesta toiseen vuoden paras pizzakuukausi, Dr. Oetkerin markkinointipäällikkö Katariina Iivonen kertoi jo vuonna 2019.
Saman ilmiön vahvistaa myös Dr. Oetker Suomi Oy:n toimitusjohtaja Pirkka Peltoniemi, joka on työskennellyt pakastepizzojen parissa siitä lähtien, kun ne rantautuivat Suomeen 1990-luvulla.
– Pikkujoulukausi on jo avannut pakastealtaiden kansia tiuhempaan tahtiin. Kun ihmisillä alkaa joulukiireet pukata päälle, niin ei ole paljon aikaa arkiiltaisin kokata. Pakastepizza siis helpottaa tätä kiireistä arkea, Peltoniemi selittää pizzojen joulukuista suosiota.
Näin pizzat valloittivat suomalaiskauppojen pakastealtaat
Miten pakastepizzat sitten oikeastaan päätyivät suomalaisten ruokapöytiin? 1990-luvun alkupuolella ne eivät vielä olleet kovinkaan tunnettuja, eikä pakastetuotteita liiemmin pidetty muutenkaan arvossa. Helsingin Sanomien mukaan pakastealtaasta löytyi tuolloin joitakin La Casina -pannupizzoja, jotka olivat nykyisen Grandiosa-tuoteperheen esiaste. Myös Saarioinen ja rieskoistaan tunnettu Koivukangas valmistivat tuolloin muutamia pakastepizzoja.
Sitten Pirkka Peltoniemi sai puhelinsoiton Saksasta. Ruoka-alalla jo pidemmän aikaa vaikuttanut Peltoniemi työskenteli tuolloin Fazerilla lemmikkieläinruokien parissa.
– Sain Saksasta yhteydenoton, jossa ehdotettiin tällaista uuden markkinan aloittamista Suomessa. Se sattui hyvään saumaan, kun olin saanut työni hoidettua Fazerilla ja oli hyvä hetki lähteä tekemään jotakin täysin uutta.
Peltoniemi lähti ensimmäisenä selvittämään, millainen markkina pakastepizzoilla sillä hetkellä Suomessa oli.
– Kävin kiertämässä ja ostamassa kaupoista kaikki pizzat, mitä löytyy, maistelin niitä ja mietin, että voisiko tässä olla jotain. Lopulta päädyin siihen tulokseen, että nämä voisivat toimia Suomessakin hyvin.
"Pizza vier jahreszeiten" ei olisi käynyt Suomessa kaupaksi
Saksankieliset nimet pizzapakkauksissa eivät olisi viehättäneet suomalaisia. Kuvituskuva.
Seuraavaksi piti selvittää, miten saksalainen pakastepizzavalikoima sopii suomalaiseen makuun. Edessä oli heti pieni este, sillä pizzojen nimet ja tuotepakkaukset olivat kaikki saksaksi.
– Suomessa myytiin pizzerioissa silloin quattro stagionea, mutta saksalaisten pakettien kannessa lukikin ”pizza vier jahreszeiten". Totesin, että eihän tämä näin voi mennä, näitä me emme voi tuoda Suomeen. Nimien on oltava italialaisia.
Siinä vaiheessa myös Oetkerilla ymmärrettiin tuotenimien merkitys: jos Suomessa eivät käy kaupaksi saksankieliset pizzat, tilanteen täytyy olla sama myös muissa maissa.
– Taisi olla samana syksynä, kun kaikki Oetkerin pakkaukset muutettiin ja luopuivat myös Saksassa näistä nimistä.
Pakastepizzat saapuivat rekoilla Suomeen jouluna 1996
Suomessa Peltoniemi jatkoi markkinatutkimustaan ja lähti maistattamaan tuotteita kuluttajilla. Lopulta edettiin jo siihen vaiheeseen, että pizzoja esiteltiin ja maistatettiin kauppaketjuille. Vuoden 1996 lopussa lyötiin kauppojen kanssa lukkoon, minä päivänä pakastepizzat saapuisivat kauppoihin ja millä tuotteilla lähdettäisiin liikkeelle.
– Olin itse asiassa käymässä Saksassa silloin joulukuussa 1996, kun ensimmäiset rekat lastattiin ja pakastepizzaa lähdettiin ajamaan Suomeen. Siitä se lähti.
Tammikuu 1997 ei välttämättä ollut kaikista otollisinta aikaa suurelle pakastepizzalanseeraukselle Suomessa. Joulun herkuttelun jälkeen monilla ei ollut ensimmäisenä mielessä pizzan syönti. Kaupoissa lähdettiin liikkeelle neljällä erilaisella pizzalla, joista kolmelle saatiin Peltoniemen mukaan hyvät myymälävalikoimat. Pikkuhiljaa kuluttajat kuitenkin löysivät tiensä pakastealtaille.
Perheenäiti ihmetteli mozzarellapizzan puuttuvia täytteitä
Tässä on Suomen myydyin pakastepizza.
Ensimmäisten pizzojen joukossa oli myös Dr. Oetkerin Ristorante-sarjan mozzarellapizza, joka on tänä päivänä Suomen myydyin pakastepizza. Aluksi tuotetta kuitenkin hieman hämmästeltiin.
– Siitä tuli hauskoja puhelinsoittojakin meille. Muistan vastanneeni joskus puheluun, jossa perheenäiti Kuopion läheltä totesi, että muuten hyvä pizza, mutta osa täytteistä on jäänyt pois. Suuresti hämmästelin, että miten näin on voinut käydä. Meillä oli siihen aikaan vielä tuotteisiin painettuna laatutakuu, eli sai rahat takaisin mikäli tuote ei miellyttänyt.
– Sitten kun lähdimme käymään läpi pizzan täytteitä niin kävi ilmi, että siinä oli itse asiassa juuri ne täytteet, mitkä pitikin. Ihmiset vain olettivat, että kyllähän nyt pizzassa pitäisi olla jotain makkaraa tai kinkkua päällä.
”Paljas” juustopizza oli suomalaisille alkuun outo tuote, mutta vähitellen se kasvoi oman kategoriansa myydyimmäksi. Peltoniemen mukana mozzarellapizzassa viehättää kuluttajia juuri sen yksinkertaisuus.
– Se sopii useimmille. Monet haluavat tänä päivänä välttää esimerkiksi lihansyöntiä.
Spagettia pizzan päällä? Sitäkin on kokeiltu
Alle kymmenessä vuodesta Dr. Oetkerin pizzojen osuus koko pakastepizzamarkkinasta nousi kohisten täysin nollasta jopa 40 prosenttiin, eikä se ole siitä hiipunut. Kaikista vuosien varrella lanseeratuista pizzoista ei tietenkään ole tullut hittejä, vaan pakastealtaista on myös hävinnyt ei-niin-menestyksekkäitä tuotteita. Myös hieman erikoisempia pizzoja on kokeiltu.
– Meillä oli esimerkiksi 1990-luvun lopussa pastapizza, jonka täytteenä oli spagettia. Se oli kohtuullisen myyväkin ja muistan, että se myös maistui hyvältä, Peltoniemi muistelee.
Peltoniemi itse on pitkän pizzauransa aikana syönyt luonnollisesti valtavan määrän pakastepizzoja. Pitäähän niitä työnkin puolesta testata. Hyvän pizzan tunnistaa miehen mukaan siitä, että sitä voi syödä useammankin palan. Mitään pakastepizzanpaistoniksejä Peltoniemellä ei varsinaisesti ole, vaan hän luottaa pakkausten ohjeisiin.
– Ritilän päällä paistaminen on oikeasti hyvä vinkki. Pakastepizza kannattaa paistaa ritilän päällä, koska lopputulos on oikeasti erilainen kuin pellin päällä paistettuna.
Edessä vuoden parhaat myyntipäivät
Miltä pakastepizzojen tulevaisuus sitten näyttää, vieläkö niille riittää kysyntää? Peltoniemi uskoo pizzojen menekkiin tulevaisuudessakin. Valmistajien on vain vastattava uudenlaisiin trendeihin: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin buumi näkyy ruokavalinnoissa, ja osa kuluttajista kaipaa myös pizzahyllyyn niin sanottuja ”parempia valintoja”. Toisaalta toisessa ääripäässä on kuluttajaryhmä, joka haluaa ostaa pizzaa jakaakseen ja syödäkseen sen isolla porukalla. Välipalapizzoillekin olisi kysyntää.
Joka tapauksessa tänäkin jouluna, suomalaisten syötyä itsensä ensin täyteen perinteisiä jouluherkkuja, kauppojen pakastealtailla käy kuhina. Dr. Oetkerin ja muiden valmistajien pakastepizzoilla on edessään vuoden parhaat myyntipäivät.
– Pizza on – ei nyt välttämättä jouluruokaa – mutta kuuluu joulun aikaan. Pizza on universaali ja tuttu ruoka. Olet sitten missä tahansa päin maailmaa, tiedät suurin piirtein mitä saat, jos tilaat pizzaa, Peltoniemi summaa.