Tällä perusteella suomalaisruokien parasta ennen -päiväykset oikeasti päätetään – "Olen syönyt sujuvasti useampi kuukausi sitten päiväyksen ohittaneita rahkoja"
Kuka päättää ja miten, milloin tuote menee vanhaksi? Tiedustelimme asiaa suomalaisilta elintarvikeyrityksiltä.
Parasta ennen -päivämäärä ja viimeinen käyttöpäivä ovat jo suurimmalle osalle suomalaisista tuttuja termejä. Kaikille ei kuitenkaan ole täysin selvää, niiden todellinen ero.
Ruokaviraston mukaan parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Yleensä elintarvike on käyttökelpoinen vielä päiväyksen jälkeenkin. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Tämä merkitään hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jotka voivat pilaantuessaan aiheuttaa terveysvaaran.
Mutta kuka sitten päättää, mikä on tietyn tuotteen säilyvyysaika? Miten määritellään elintarvikkeen säilyvyys? Kysyimme asiaa suomalaisilta elintarvikevalmistajilta.
Valio: Säilyvyysseurannat paljastavat olennaisen
Valiolla käytetään pääsääntöisesti parasta ennen -merkintää ja leima-ajat määritellään säilyvyysseurantojen avulla, kertoo viestintäpäällikkö Aino Laakso. Uuden tuotteen osalta jo koeajovaiheessa otetaan näytteitä, joita tutkitaan aistinvaraisesti muun muassa maistellen ja mikrobiologisesti laboratoriossa viikoittain. Näytteitä arvioidaan suhteessa tuotteelle määriteltyihin ominaisuuksiin ja laatuun.
"Itse olen syönyt sujuvasti yksi tai useampi kuukausi sitten päiväyksen ohittaneita rahkoja."
Tuotetta voidaan verrata leima-ajan loppupuolella myös tuoreeseen näytteeseen. Näitä seurantoja tehdään useampia, jotta voidaan varmistua siitä, että tuote on turvallinen ja herkullinen koko leima-aikansa.
– Jos taas lanseeraamme olemassa olevalle tuotteelle uuden makuvariantin, niin tällöin oletamme säilyvyysajaksi saman, kuin muissa varianteissa. Teemme silti säilyvyysseurannan, mutta tässä tapauksessa meillä on jo oletus, jota vastaan peilaamme, Laakso selventää.
Laakso muisutttaa, että useimmat maitotuotteet, erityisesti hapanmaitotuotteet, ovat täysin turvallisia käyttää vielä pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeen.
– Itse olen syönyt sujuvasti yksi tai useampi kuukausi sitten päiväyksen ohittaneita rahkoja. Paras tapa varmistaa tuotteen syömäkelpoisuus käyttöhetkellä on aistinvarainen arvio. Jos se näyttää, tuoksuu ja maistuu hyvältä, se on hyvin todennäköisesti käyttökelpoista.
Fazerilla vastaava käytäntö ja oma "vastanäytevarasto"
Fazerin tuotekehitysjohtaja Päivi Pöllänen kertoo, että Fazerin makeistuotteissa käytetään parasta ennen -merkintää.
– Tuotteemme eivät siis kuulu hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jolloin niihin ei vaadita viimeinen käyttöpäivä -merkintää. Sinänsä tuotteet saattavat olla turvallisesti nautittavissa tuon parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin, mutta eivät enää täytä laatulupaustamme.
Pölläsen mukaan laadullisia tuoteominaisuuksia ja brändilupauksia arvioidaan Fazerin tuotekehityksessä niin tuotteiden kehitysvaiheessa kuin laadunvalvonnassa tuotteen elinkaaren aikana. Tuotekehitysvaiheessa tehdään esimerkiksi säilyvyystestejä. Käytettävät menetelmät ovat aistinvaraisia, kemiallisia, fysikaalisia tai mikrobiologisia riippuen tuotetyypistä.
– Aistinvaraisia arviointeja tekevät siihen erikseen koulututut asiantuntijamme. Tehtaallamme säilytetään myös niin sanottua vastanäytevarastoa, eli jokaisesta valmistuserästä säilytetään näyte, jota voimme myöhemmin tutkia, mikäli tarvetta ilmenee.
Kaikille Saarioisten tuotteille määritellään säilyvyysaika jo tuotekehitysvaiheessa
Saarioisten kuluttajakokemuksesta vastaavan johtaja Tia Yrjölän mukaan valmisruoan yksi keskeinen etu on sen säilyyys.
– Se perustuu laadukkaisiin raaka-aineisiin, valmistusprosessin aikaiseen hyvään hygieniaan, oikeisiin paistolämpötiloihin, nopeaan jäähdytykseen ja vakioituihin säilytysolosuhteisiin. Säilöntäaineita emme käytä, Yrjölä sanoo.
Kaikille Saarioisten tuotteille määritellään säilyvyysaika jo tuotekehitysvaiheessa. Tuotteen ominaisuuksia arvioidaan mikrobiologisin laboratoriotestein sekä aistinvaraisin arvioinnein useita kertoja tuotekehityksen aikana.
– Tämän seurauksena varmistamme, että tuote säilyy herkullisena ja turvallisena valmistuksesta kuluttajalle annetun säilyvyysajan loppuun asti kaikilta aistittavilta ominaisuuksiltaan.
Tämä tarkoittaa tuotteen makua, ulkonäköä, rakennetta ja hajua.
***
Aiheeseen liittyvää:
Makuja-videot
Parhaat ruokaohjelmat
-
MasterChef Suomi
MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.
Suosituimmat reseptit
-
Lohta toscanalaiseen tapaan – Hanna Sumarin vartissa valmistuva hittiruoka
-
Vappu Pimiän yön yli -sämpylät
-
Uunijuurekset Kari Aihisen tapaan
-
Mokkapalamutakakku yhdistää kaksi kahvipöydän herkkua
-
Avokadopasta à la Alexander Gullichsen
-
Mokkapalamutakakku
-
Piparijäätelö
-
Anun lohipiirakka
-
Vappu Pimiän saaristolaisleipä
-
Itkukana – Hanna Gullichsenin helppo arkiruoka