Iso osa suomalaisista ei vieläkään tajua yksinkertaista asiaa parasta ennen -päiväyksistä – pitäisikö niistä luopua kokonaan?

MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin aiemmin tällä viikolla vietettävästä hävikkiviikosta. Suomalaisilta päätyy roskiin vuosittain karmea määrä ruokaa, vaikka tämä olisi helposti estettävissä. Kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.

Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruoan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. 13.–19.9.2021 vietetään jälleen hävikkiviikkoa, jolla halutaan nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.  

Yleinen syy ruoan pois heittämiseen on se, että ruoan uskotaan olevan pilalla. Läheskään aina näin ei kuitenkaan ole, vaan ihmiset luottavat liikaa parasta ennen -päiväyksiin omien aistiensa sijaan. 

Pitäisikö parasta ennen -päiväyksistä luopua kokonaan? Suomalaiset eivät vieläkään tunne merkintöjen eroja

Hävikkiverkkokauppa Matsmartin markkinatutkimusyritys Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että iso osa suomalaisista ei vieläkään tunne parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän todellista eroa .Vain hieman yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista kertoo tietävänsä tarkasti, mitä eroa on elintarvikkeiden parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä. Tietoisuus päivämäärien eroista on kuitenkin parantunut vuodesta 2019, jolloin alle puolet (49 prosenttia) tiesi päiväysten eroavaisuuden.  

Lue myös: Jos yksi leipä on homeessa, voiko pussin muita leipäpaloja vielä syödä?

– Epätietoisuus parasta ennen -päiväyksen merkityksestä saattaa lisätä ruokahävikkiä kotona. Koska kyse ei ole ruoan turvallisuudesta samalla tapaa kuin viimeisessä käyttöpäivän kohdalla, tietoisuutta parasta ennen -päiväyksestä kannattaa edelleen lisätä. Tästä hyvänä esimerkkinä on parhaillaan vietettävä hävikkiviikko, muistuttaa Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman.

Päiväysten ero on kaikkein selkein (60 prosenttia) 18–24-vuotiaille, kun taas edellisen kerran (2019-tutkimus) tietoisuus oli heikointa juuri nuorten keskuudessa. Naisille (64 prosenttia) ero päiväysmerkinnöissä on selkeämpi kuin miehille (49 prosenttia).

Kantar-tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jopa 88 prosenttia suomalaisista voisi ajatella syövänsä tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on umpeutunut. Lähes joka viides suomalaisista on sitä mieltä, että parasta ennen -päiväyksestä tulisi luopua.

– Kannattaa luottaa omiin aisteihin — eli esimerkiksi haistaa ja maistaa ruokaa ennen poisheittämistä. Parasta ennen -päiväys on valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin valmistushetkellä, kertoo Böckelman.

Kantarin kesäkuussa 2021 toteuttaman tutkimuksen vastaajina olivat 18—79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajamäärä oli 2014 henkilöä.

Parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän ero

Ruokaviraston mukaan parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Yleensä elintarvike on käyttökelpoinen vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin.

Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Se on merkittävä mikrobiologisesti hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jotka jo lyhyen säilytyksen jälkeen saattavat aiheuttaa terveysvaaran. Parasta ennen -merkintä sen sijaan liittyy pikemminkin tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin.

Lue myös: Tiesitkö, että perunat voi hyödyntää näin? Älä kämmää kalliisti ruoan kanssa: "500 euroa taivaan tuuliin"

Videolla: Huomaavatko testaajat eroa "pilaantuneen" ja tavallisen jogurtin välillä?

Lähteet: Matsmart, Hävikkiviikko.fi, Ruokavirasto