Tiedätkö, miksi lakritsi oikeastaan on mustaa, ja miten sitä ylipäätään valmistetaan? Koostimme yhteen yllättäviä lakufaktoja.
MTV:n tuoreessa Halpa vs. kallis -jaksossa maisteltiin ja vertailtiin erihintaisia lakritseja. Testiin valikoitui eri valmistajien tuttuja lakritsipusseja.
Jakson kunniaksi koostimme myös yllättäviä faktoja tästä suomalaisten suosikkimakeisesta. Tiesitkö jo nämä?
Näin lakritsia valmistetaan
Fazerin mukaan perinteinen pehmeä suomalainen lakritsi valmistetaan keittämällä. Lakritsin rakenteeseen vaikuttaa olennaisesti keittolämpötila, sekä veden ja erilaisten sokereiden määrä.
Perinteisen lakritsin valmistamiseen tarvitaan vehnäjauhoja, sokeria, siirappia ja lakritsinjuuripulveria. Valmistamisprosessissa olennaista on makeisvalmistaja Brunbergin mukaan myös kärsivällisyys
– Kärsivällisyyttä siksi, että parhaat lakritsit syntyvät hitaasti ja hartaasti. Vaikka nykyään käytössä olisi nopeampiakin keinoja saada lakut taikinasta pusseihin, ero nopeasti ja hitaasti valmistetun lakritsin välillä on verrattavissa ruisleipään ja jälkiuunileipään, tehtaalta kerrotaan.
Brunberg keittää ensin lakritsiseosta 2,5 tunnin ajan suuressa kattilassa, levittää sitten massan uuninpelleille ja ja lopuksi se laitetaan uuniin kypsymään 16 tunniksi.
Miksi lakritsi on mustaa?
Tiesitkö, että lakritsi olisi väriltään beigeä, jos siihen ei lisättäisi yhtä ainesosaa? Syy lakritsin syvänmustaan väriin piilee sen sisältämässä lääkehiilessä. Lääkehiiltä taas lisätään suosikkimakeiseen siksi, että se sopii erityisen hyvin lakritsin makumaailmaan.
Fazerin kondiittorimestari Eero Paulamäki arveli MTV Uutisille vuonna 2015, että lakritsi tuskin tekisi samalla lailla kauppansa, jos sitä ei värjättäisi.
– Ja jos tuo (lakritsin) maku yhdistettäisiin toffeen väriin, niin se nyt vaan ei maistuisi samalta. Ihmiset syövät niin paljon silmillään, Paulamäki kertoi tuolloin.
Lääkkeenä apteekista
Lakritsi oli jo muinaisessa Kiinassa arvostettu lääkekasvi. Sitä käytettiin esimerkiksi sydämen, haiman ja ihovaivojen hoitoon. Lakritsin tieteellinen nimi sen sijaan tulee kreikan kielen sanoista "glykys" ja "rhiza", jotka yhdessä tarkoittavat makeaa juurta.
Nykypäivän lakritsimakeisen kerrotaan syntyneen vahingossa 1700-luvun Englannissa. Vuonna 1760 pontefractilainen apteekkari George Dunhill oli valmistamassa Pontefractin kakku -nimellä tunnettuja makeisia. Dunhill lisäsi kuitenkin vahingossa joukkoon jauhoja ja sokeria ja sai aikaiseksi herkullisen lakritsimakeisen.
Brunbergin mukaan lakritsia on myyty Suomessa jo ainakin 1800-luvulla apteekkien hyllyillä makeannälkään ja lääkkeeksi. Apteekkien lisäksi lakritsin ottivat innolla vastaan myös sokerileipurit.