Ravintola-alan huutava työntekijäpula puhutti Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Gastro-messuilla. Ratkaisua etsittiin eri puheenvuoroissa muun muassa kansainvälisestä työvoimasta.
Ravintola-alalla on jo pidemmän aikaan kärsitty työntekijäpulasta ja tilanne paheni entisestään koronapandemian myötä. Kun ravintolat olivat suljettuina ja niiden henkilökunta lomautettuna, moni vaihtoi alaa, eikä enää palannut vanhaan työhönsä rajoitusten purkautuessa.
Alan haasteet ja mahdolliset ratkaisut ongelmiin nostettiin isoksi puheenaiheeksi Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä, hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisille tarkoitetuilla Gastro-messuilla.
Alan opiskelupaikat eivät täyty
Huolestuttavan tilanteen voi nähdä jo alan opiskelupaikoissa: joka vuosi yhä vähemmän nuoria hakeutuu ravintola-alalle. Alan vetovoimaisuutta yritetään nostaa muun muassa nuorille suunnatuissa kilpailuissa. Gastro-messuilla käytiin Mestarikoulu-kilpailu, jonka tarkoituksena on tuoda esille Suomen ravintola-alan oppilaitoksia ja niiden kokkiopiskelijoita sekä kasvattaa kiinnostusta ravintola-alaa kohtaan.
Kilpailun alulle pannut Food Camp Finlandin Riikka Kannas kertoo, että tänä vuonna kilpailuun oli todella vaikea löytää osallistujia.
– Tämä kuvastaa hyvin koko alan tilannetta. Soiteltiin kouluja läpi ja juteltiin opettajien kanssa.
Videolla Riikka Kannas kertoo Mestarikoulu-kilpailusta ja alan työntekijäpulasta vuonna 2020. Artikkeli jatkuu videon alla.
3:49
Tällä alalla olisi Suomessa töitä, mutta tekijöistä on huutava pula
Tänä vuonna eri koulujen kokit kilpailivat parikilpailuissa toisiaan vastaan. Tarjoilijoiden sarjaa ei sen sijaan pystytty järjestämään, koska osallistujia ei yksinkertaisesti riittänyt.
Miksi ravintola-ala ei houkuttele?
Gastron ohjelmalavalla kuultiin puheenvuoro muun muassa Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoilta, jotka ovat perehtyneet alan työtilanteeseen. Johtava asiantuntija Aliisa Hautala kertoi, millaisia haasteita ammattilaiset näkevät alan työmarkkinoissa. Työllistymisen haasteita ovat muun muassa työkyky ja ikä.
– Ravintolatyö on fyysisesti raskasta työtä. Selkä ja kädet saattavat ottaa osumaa, ja siinä vaiheessa lähdetään helposti vaihtamaan alaa, Hautala kertoi.
Haasteita voi muodostua myös kielitaidon suhteen: monet työpaikkailmoitukset ovat suomeksi ja työssä vaaditaan suomen kielen taitoa. Työnkuvaukset saattavat olla lisäksi tulkinnanvaraisia ja monissa paikoissa tarjotaan nollatuntisopimuksia, jotka eivät kaikkia houkuttele.
– Työsopimuksissa on kirjavia käytäntöjä. Välillä ei ole ollut työntekijöillä kirjallisia työsopimuksia ollenkaan, ja se on meidän asiantuntijoiden mukaan iso haaste.
Vielä 2000-luvun alussa alalla kilpailtiin työpaikoista
Uudenmaan TE-toimistolla asiantuntijana työskentelevän, aikaisemmin itse ravintola-alalla olleen Turo Sarkiman mukaan alan vetovoima on vuosien saatossa laskenut. Monet kokevat, että palkkaus ja työn vaatimustaso eivät täsmää.
– Kun itse tulin 2000-luvun alussa alalle, niin silloin vielä kilpailtiin työpaikoista. Äitini sanoi silloin, että tuohan on hyvä ala, koska siellä ei tule koskaan lomautuksia. Ihmistenhän tarvitsee aina syödä. Näin me ajattelimme ennen koronaa, Sarkima totesi.
TE-toimiston asiantuntijoiden mukaan alalle kaivataan maineen uudistusta sekä työolojen tarkastelua. Tällä hetkellä ravintola-ala on monelle niin sanottu läpimenoala, ja sitä se tulee todennäköisesti olemaankin. Nuoria voisi asiantuntijoiden mukaan houkutella alalle muun muassa erilaisin työsuhde-eduin. Lisäksi tulisi miettiä, kuinka pitkälle työskentelyn tehokkuutta kannatta oikeasti viedä.
– Niin kauan kuin muistan, niin alalla on puhuttu tehokkuudesta. Sitä on mitattu euroilla per työtunti. Työn tehokkuus on vedetty niin kovaksi, että työntekijä ei kestä sitä myllyä kovin kauaa, Turo Sarkima pohti.
"Kaikille nuorille pitäisi olla pakollista työskennellä puoli vuotta ravintolassa"
Alan vetovoimaisuudesta oli Gastro-messuilla puhumassa myös vuokratyövoimaa välittävän Baronan horecan palvelujohtaja Maria Nyman.
Nymanin ja Baronan näkemyksen mukaan sekä koronapandemia että Ukrainan sota vaikuttavat ravintola-alaan ja tulevat vaikuttamaan myös tulevaisuudessa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole, että ihmiset pakotetaan jäämään alalle, vaan heille pitää antaa myös vapaus lähteä.
– Tehtävänämme on kehittää alasta niin vetovoimainen, että sieltä ei lähdetä.
Koronapandemia vauhditti alan digitalisaatiota, mutta Barona ei näe digitalisoitumista uhkana. Päinvastoin kuin usein luullaan, se luo jopa uusia työpaikkoja. Maria Nyman uskoo, että ravintola-alalla sosiaaliset- sekä tunnetaidot korostuvat tulevaisuudessa.
– Olen aina sanonut, että kaikille nuorille pitäisi olla pakollista olla puoli vuotta partiossa ja työskennellä puoli vuotta ravintolassa. Silloin oppii arkielämän taitoja.
Alan mainetta tulisi parantaa
Barona ehdottaa ratkaisuksi työvoimapulaan muun muassa alan maineen parantamista. Työnantajilta tämä vaatisi muun muassa kykyä ottaa palautetta vastaan kiitollisena ja nöyränä, jonka jälkeen asiat voitaisiin hoitaa entistä paremmin. Myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista tarvitaan.
– Tutkimusten mukaan nuorille tärkeimpiä seikkoja alalla ovat kiinnostavat työtehtävät, hyvä palkkaus, hyvä työskentelyilmapiiri ja mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi koettuja asioita. Kyllä näihin pystytään vaikuttamaan, Nyman sanoo.
Muita ratkaisuja työvoimapulaan ovat Baronan mukaan muun muassa erilaiset tehovalmennukset työntekijöille, joilla innostetaan uusia ihmisiä kokeilemaan alaa. Lisäksi alan yrittäjiä pitäisi tukea paremmin.
– Yrittämisestä pitäisi tehdä helpompaa ja riskittömämpää.
Kansainvälinen työvoima yksi ratkaisun avain
Barona toi Suomeen 76 kokkia Filippiineiltä toukokuussa.
Baronan Maria Nymanin mukaan työvoimapulaa on mahdotonta ratkaista ilman yhtä tekijää:
– Se nyt on päivänselvä asia, sanoi kuka tahansa mitä tahansa, että yhtälö ei ratkea ilman kansainvälistä työvoimaa.
Tämä vaatii monilta yrityksiltä asennemuutosta ja työyhteisöissä olisi muututtava monikulttuurisiksi. Lisäksi alan kansainvälistyminen edellyttää myös maabrändin kirkastusta ja helpotuksia työvoiman liikkuvuuteen.
Baronalla tartuttiinkin asian suhteen tuumasta toimeen ja yritys toi viime lauantaina Suomeen yhteensä 76 kokkia Filippiineiltä. Maria Nymanin mukaan kyseessä ei ollut mikään pikkuprosessi, vaan asiaa oltiin valmisteltu pari vuotta. Kansainvälisen työvoiman houkuttelu Suomeen ei ole itsestäänselvää.
– Heidät pitää houkutella tänne. Jos vaihtoehtona on esimerkiksi lähteä kokiksi Karibian risteilylle, ja sitten meillä on kylmä Suomi, jolla on aika pitkä raja Venäjän kanssa...
Kun työntekijät saadaan sitten kiinnostumaan Suomesta, alkaa Nymanin mukaan valtava lupaprosessi sekä asioiden opettelu. Täytyy hankkia verokortti, opettaa pankkiasiat ja neuvoa, miten käydään kaupassa.
– Mutta tämä kaikki on sen arvoista. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että saamme osaajia Suomeen. Ihmisiä ei voi vain hakea, Nyman muistuttaa.
Tavoitteena moninkertaistaa kansainvälinen rekrytointi
Baronan majoitus- ja ravintola-alan toimialajohtaja Mikael Nuotio muistutti yrityksen tiedotteessa, että Suomessa pitäisi siirtyä saatavuusharkinnasta saatavuuskannustukseen, eli löytää keinoja lisätä Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta.
– Me kilpailemme ulkomaisista osaajista käytännössä lähes kaikkien muiden länsimaiden kanssa, ja Suomen kiinnostavuuteen vaikuttaa merkittävästi rekrytointiprosessin nopeus ja sujuvuus, Nuotio toteaa.
Syksyllä Barona tulee rekrytoimaan lisää työvoimaa ulkomailta.
– Nyt Suomeen saapui ensimmäinen joukko todella kaivattuja osaajia keittiöihin ympäri Suomen. Syksyllä tulemme rekrytoimaan toisen, vielä suuremman ryhmän.
Baronan tavoite on moninkertaistaa kansainvälinen rekrytointi niin, että vuonna 2025 yritys rekrytoi ulkomailta Suomeen yli 5 000 työntekijää.