Esivalmisteletko sinä ruokaa? Fredmanin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan se voi pienentää niin ruokalaskun kuin stressinkin määrää, selviää yrityksen tiedotteesta.
Ammattikeittiöissä työskentelevät kokit vannovat niin sanotun misauksen, mise-en-place, nimeen. Se tarkoittaa käytännössä raaka-aineiden esivalmistelua: ruoanlaitto helpottuu huomattavasti, kun esimerkiksi pilkkoo kasvikset valmiiksi ennen kuin varsinainen ruoanlaitto alkaa.
Jopa 40 prosenttia suomalaisista esivalmistelee ruokaa
Ruoan esivalmistelua voidaan kutsua myös food preppingiksi. Tuoreen Fredmanin teettämän kyselytutkimuksen mukaan ruoan esivalmistelu ei ole vain ammattikokkien juttu, vaan osa viikkorutiineja peräti 40 prosentille suomalaisista.
Esivalmistelu tarkoittaa suomalaisille esimerkiksi tulevien päivien ruokien suunnittelua sekä aterioiden esivalmistelua vähintään kerran viikossa. Ylivoimaisesti suosituin food prepping -toimenpide on kuitenkin ruoan pakastaminen.
Fredmanin tammikuussa teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1000 henkilöä, joista miehiä oli 502 ja naisia 498.
Tutkimuksesta selvisi, että ruokien esivalmistelua harrastaa säännöllisesti 10 prosenttia ja melko säännöllisesti 30 prosenttia suomalaisista.
– Niiden 60 prosentin suomalaisista, jotka eivät ole vielä löytäneet food preppausta, kannattaisi ottaa asia harkintaan. Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan ruoan esivalmistelu muun muassa vähentää hektisen elämän mukanaan tuomaa stressiä, Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen sanoo Fredmanin tiedotteessa.
Stressi vähenee, ruokalasku kevenee
Suomalaisista 75 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että stressi vähenee esivalmistelujen ansiosta. Ahkerimmin ruokia esivalmistelevat 25–34-vuotiaat ja vähiten sitä harrastavat 45–54-vuotiaat. Myös naisten ja miesten välillä on eroja ja naiset arvostavat ajan ja rahan säästöä ruoanlaitossa miehiä enemmän.
– Selityksenä voi olla se, että naiset edelleen kantavat enemmän vastuuta talouden ruokahuollosta. Siksi esimerkiksi ruoanlaittoon käytetyllä ajalla on heille suurempi merkitys kuin miehillä, Parkkinen sanoo.
Fredmanilta muistutetaan, että ruokia esivalmistelemalla voi säästää yllättävän paljon rahaa. Kun ruokia suunnittelee tarkemmin, ei kaupassa tarvitse käydä niin usein, mikä näkyy esimerkiksi polttoainelaskussa. Lisäksi heräteostosten pois jättäminen keventää ruokalaskua.
Suunnitelmallisuus ja esivalmistelu voi myös pienentää sähkölaskua. Esimerkiksi viikottaisen uuninkäyttöajan voi helposti puolittaa.
– Kun valitsee ruokia, joissa on sama kypsennysmenetelmä, ruokia voi valmistaa yhtä aikaa ja hyödyntää alku- ja jälkilämmön. Suunnittelun ansiosta vaikkapa lihapullat ja uunijuurekset valmistuvat uunissa samalla kertaa, Parkkinen muistuttaa.
Näin suomalaiset esivalmistelevat ruokia
Fredman selvitti kyselytutkimuksessaan, mitä ja miten suomalaiset esivalmistelevat.
Suosituimmat esivalmisteltavat ruoat: | |
1. Laatikot ja pataruoat | 88 % |
2. Keitot | 80 % |
3. Kastikkeet | 63 % |
4. Pihvit ja Pizzat | 50 % |
5. Salaatti | 46 % |
Suosituimmat food prepping toimenpiteet: | |
1. Pakastaminen | 81 % |
2. Kuoriminen ja pilkkominen | 78 % |
3. Keittäminen | 61 % |
4. Soseuttaminen | 49 % |
5. Paistaminen | 48 % |
Suosituimmaksi food prepping -menetelmäksi nousi pakastaminen. Fredmanilta muistutetaan, että se on todella paras ratkaisu, jos ruokia ei ole tarkoitus käyttää parin seuraavan päivän aikana.
– Pakastuspussiin voi laittaa niin kasvissosekeittoa, kasviksia kuin mitä tahansa muitakin ruokia. Pakastetut vihannekset tai ruoat voi nostaa pakastuspussissa suoraan kattilaan vesihauteeseen tai mikroon sulamaan, Parkkinen vinkkaa tiedotteessa.
Parkkinen muistuttaa, että pakastuspusseihin, -rasioihin ja -vuokiin kannattaa aina merkata pakastuspäivä.
Lue myös: Leipä jääkaappiin vai huoneenlämpöön? Suomalaiset ahmivat leipää ennätystahtiin – yllättävät faktat suosikista
Lähde: Fredman
Videolla: Teiltäkin löytynee tämä rasia – mutta tiedätkö, mikä sen alkuperäinen nimi on?
0:18
