Vettä on saatava päivittäin joko juomalla nestettä tai ruoan mukana, jotta elimistön nestetasapaino säilyisi oikeana. Ei ole kuitenkaan yksittäistä sääntöä siihen, kuinka paljon vettä pitäisi tarkalleen juoda päivän aikana.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus veden juomiselle on 1-1,5 litraa päivässä. Normaalitilanteissa yli 3 litran juominen on harvoin tarpeellista.
Kuumuus ja kuume lisäävät veden juomisen tarvetta. Ikääntyneiden tulisi juoda nesteitä enemmän janon tunteen heikkenemisen vuoksi, sillä heillä munuaisten toimintakyky saattaa olla alentunut.
Noin tunnin kestävä kuntoliikunta ei vielä vaadi veden juomista liikunnan aikana, mutta yli tunnin kestävän suorituksen aikana on suositeltavaa juoda vettä.
Vettä voi juoda myös liikaa. Tällöin vesi laimentaa kehon nesteitä epäterveellisen paljon. Tämä on kuitenkin harvinaista ja terveet munuaiset poistavat ylimääräisen veden elimistöstä.
Tarpeellinen vedensaanti on kuitenkin tärkeää. Pieni nesteen puute voi itseasiassa ilmetä nälän tuntemuksena.
– Joskus on semmoinen olo, että jotain tarvitsisi saada. Ja me syömme siihen tunteeseen, vaikka itseasiassa pitäisikin juoda, ravitsemusterapeutti Sirpa Soini sanoo.
– Liian vähä juominen voi johtaa siihen, että syö liikaa.
Siinä vaiheessa kun on jo selvä janon tunne, nestehukkaa on päässyt syntymään. Lievä nestehukka taas tuntuu Soinin mukaan kevyenä väsymyksenä, keskittymiskyvyn heikkenemisenä ja päänsärkynä.
Myös ruoka sisältää vettä
Veden tarvetta ei ole voitu määrittää tarkasti, koska se vaihtelee yksilöittäin hyvin paljon. Veden tarpeeseen vaikuttavat muun muassa ikä, ruokavalio, ilmasto ja liikunnan määrä.
Nesteiden lisäksi elimistö saa vettä ruoasta.
– Kasvikset ja hedelmät sisältävät paljon vettä, Soini sanoo.
Siksi ruokavaliokin vaikuttaa nestetasapainoon huomattavasti – ja tämä voi vaikuttaa päivittäiseen nesteen saantiin hyvinkin paljon.
Vettä taas poistuu kehosta virtsan lisäksi hikoilun, uloshengitysilman ja jopa ulosteen mukana.
– Jos on kovin löysä vatsa, niin silloin nestettä myös poistuu enemmän elimistöstä. Toiset myös hikoilevat enemmän kuin muut. Tässä tulee tämä yksilöllisyys esiin. Me menetämme nesteitä eri määriä toisiimme verrattuna, Soini kertoo.
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.