Ruisleipäpäivänä on hyvä kerrata mielenkiintoisia faktoja kansallisruoastamme.
Tiistaina 28.2. vietetään jälleen suomalaisen kansallisruoan eli ruisleivän päivää. Ruisleipäpäivää vietetään nyt jo seitsemättä kertaa.
Tiesitkö? Ruisleipä valittiin vuonna 2017 Suomen kansallisruoaksi. Siitä lähtien suomalaisen kulttuurin päivänä, Kalevalan päivänä 28. helmikuuta, on juhlittu myös kotimaista ruokakulttuuria, jossa ruisleivällä on vahva symbolinen arvo.
Ruisleivällä on syystä oma päivänsä, sillä syömme maailman eniten ruista, jopa 16 kiloa vuodessa henkilöä kohden.
Leipätiedotuksen tuoreessa kuluttajatutkimuksessa kävi ilmi, että kolme tärkeintä syytä syödä ruisleipää ovat hyvä maku, terveellisyys ja kuitupitoisuus. Monelle suomalaiselle myös kotimaisuus on tärkeä syy syödä rukiista leipää.
Lue myös: Tiesitkö tätä paahtoleivästä? Moni ei ole tajunnut tätä asiaa Suomen suosituimmasta
– Makuasioista ei voi kiistellä, mutta suomalaiset vaikuttavat pitävän rukiin happamasta mausta. Tietoisuus rukiin kuitupitoisuudesta sen sijaan on tosiasia: Suomessa ruisleipä leivotaan lähes aina täysjyvärukiista ja näin ollen se sisältää runsaasti kuituja, toteaa Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen tiedotteessa.
Revitty palaleipä on suomalainen erikoisuus
Muualta maailmasta katsottuna suomalaisilta leipäosastoilta löytyy yksi hämmästyttävä erikoisuus: revitty ruispalaleipä.
Linkosuon leipomo ryhtyi vuonna 1974 ensimmäisenä Suomessa valmistamaan revittyä tuoretta ruispalaleipää. Muualla maailmassa lähes tuntemattoman palaleivän osuus leivän kulutuksesta on Suomessa merkittävä. Voidaankin puhua melkoisesta hittikeksinnöstä.
Vaasan Ruispalat on jo vuosia pitänyt kärkipaikkaa Suomen suosituimpana leipänä.
Tärkein täysjyvän lähde suomalaisten ruokavaliossa
THL:n vuonna 2021 tekemästä Finravinto 2017 -julkaisuun perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että ruis on edelleen tärkein täysjyvän lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tutkimuksen mukaan miehet saavat keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä.
Yksi ruisleipäviipale sisältää täysjyvää keskimäärin 14 grammaa ja lautasellinen ruispuuroa 28 grammaa. Täysjyvän riittävä saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin.
Lue myös: Lentokentän Alepasta hamstrataan erityisesti yhtä tuotetta: "Myyntipiikki aina, kun lomat alkavat"
Tiesitkö? Suomi omavarainen rukiin osalta
Ruisleipä leivotaan nykyään suomalaisesta rukiista. Vielä noin kymmenen vuotta sitten elintarviketeollisuuden käyttämästä, noin 100 miljoonasta ruiskilosta, puolet tuotiin ulkomailta.
Viime vuosikymmenen aikana koko ruisketju on sitoutunut kotimaisen rukiin käyttöön, jonka ansioista rukiin viljely on lisääntynyt Suomessa. Nykyisin olemme omavaraisia rukiin osalta. Kun rukiin tuonti vielä vuonna 2012 oli yli 50 miljoona kiloa, oli se vuonna 2019 enää alle kymmenesosa tästä.
Katso myös video: Nerokas kikka leivän voiteluun
0:33
Lähteet: Leipätiedotus