Koronakriisi on ajanut myös suomalaiset perunatuottajat ongelmiin.
Videolla: Perunakirjailija Sanna Mansikkamäki kertoo, miksi perunaa kannattaa syödä.
Koronakriisin kurittamia yrityksiä löytyy nyt niin Suomesta kuin maailmaltakin pilvin pimein. Elintarvikealalla poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet rankasti muun muassa ravintoloihin, jotka ovat joutuneet viranomaispäätöksellä sulkemaan ovensa asiakkailta, take away -myyntiä lukuunottamatta.
Peruna tarvitsee nyt suomalaisten apua
Tilanne on vaikuttanut myös suomalaisiin viljelijöihin ja elintarviketuottajiin. Asiasta on tiedottanut muun muassa kasvisten puolestapuhuja Satokausikalenteri. Satokausikalenterin kehittäjä Samuli Karjulan mukaan erityisesti kotimainen peruna tarvitsee nyt kaikkien meidän apua.
– Suurin haaste tuottajille on nyt se, että suurtalouskeittiöt ja koulut ovat kiinni, ja niihin ei mene perunaa. Ruokakaupoista perunaa ostetaan kyllä normaalisti, mutta jos miettii kokonaiskulutusta, niin suurtalouskeittiöpuolelta tulee tuottajille iso kakku.
Koska perunoiden menekki ei ole nyt niin kovaa, ylivuotista perunaa jää jäljelle, mikä vaikuttaa myös kesän kasvatussuunnitelmiin. Pälkäneen Aitoossa perunajalosteita, kuten rieskaa ja perunapastaa valmistava Heikki Penttilä sanoo, että perunan kulutuksen pitäisi nyt kasvaa merkittävästi, ettei varastossa oleva sato päädy Suomessa kompostiin.
– Vaikka ylijäämä jauhettaisiin kesällä perunajauhoksi, niin siitä ei jää tuottajalle kuin lasku rahtikuluista, Penttilä toteaa.
"Huikea mahdollisuus hyödyntää se tuotettu peruna"
Varastossa olevan kotimaisen perunan syöminen olisi nyt tärkeä ekoteko.
Moni suomalainen on nyt hamstrannut kotinsa kuivakaappeihin muun muassa makaronia ja riisiä, koska tuotteet mielletään hyväksi kotivaraksi. Penttilä uskoo, että nämä kuivatuotteet eivät kuitenkaan todellisuudessa ole päätyneet kotivaraksi, vaan suoraan ruoanlaittoon.
– Nyt olisi ihmisillä ihan huikea mahdollisuus hyödyntää se tuotettu peruna. Käytetään ne kotimaiset varastot loppuun, sillä siitä tulee moninkertainen vahinko, jos perunat päätyvät kompostiin.
Penttilän mukaan vallitseva tilanne sotkee kylvön ennakointia ja se voi aiheuttaa ongelmia ensi talven varastotilanteeseen. Tilanne on parempi isommilla perunatuottajilla, jotka saavat suurtalouskeittiöille tarkoitetut perunansa helpommin ohjattua keskusliikkeiden kautta kauppoihin. Pientuottajat kuitenkin kärsivät.
Myös Satokausikalenterin Samuli Karjula kannustaa nyt suomalaisia perunalaareille.
– Jengi on hamstrannut kaapit täyteen riisiä ja muuta. Nyt voisi käyttää sitä perunaa enemmän kuin normaalisti. Vaikka perunaa syödäänkin Suomessa yli 50 kiloa henkeä kohden vuodessa, niin ei se päivätasolla vielä kovin paljoa ole. Kulutusta voisi nostaa.
Helsingin Uutiset kertoi huhtikuussa, että perunan käyttö on Suomessa pudonnut 1960-lukuun verrattuna jopa puoleen. Kun silloin perunaa kului noin 104 kiloa asukasta kohden, nykyisin perunaa kuluu vain noin 52 kiloa henkilöä kohden.