Suomalaiset syövät näitä terveyspommeja vain pari kiloa vuodessa, vaikka ne ovat edullisiakin: "Eivät sisällä rasvaa ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän"

Monelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween-kurpitsat, toisille puolestaan mehukkaat kesäkurpitsat. Kasvien ryhmä kuitenkin yllättää usein tottuneenkin kurpitsan syöjän monipuolisuudellaan. Puutarhaliitosta muistutetaan, että kurpitsojen muodot, värit ja ruoanlaitto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla. Pääsääntöisesti ne jaetaan syötäviin talvi- ja kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin.

Alun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme kuten perunat, maissit, tomaatit ja paprikat. Nykypäivänä suomalaisten kiinnostus kurpitsoihin kasvaa niin kuluttajien kuin viljelijöidenkin parissa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. 

Kurpitsat sopivat ruokapöytään ja koristeeksi

Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat viljelytyypit ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä erikoisempia turbaani- tai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen.

Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin.

Puutarhaliiton mukaan suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina.

– Tämän kasvisryhmän käytön soisi lisääntyvän monestakin syystä, sillä kurpitsat ovat maukkaita, terveellisiä, monikäyttöisiä ja ne keventävät ruokavaliota. Eniten nautittu on kesäkurpitsa, jota löytyy usein ravintoloiden ja ruokaloiden ruuista ja raastepöydistä, Puutarhaliitosta kerrotaan.

Kurpitsat sopivat hyvin esimerkiksi kasvisaterian pääraaka-aineeksi kuten keittojen tai laatikoiden pohjiksi tai monipuolistamaan esimerkiksi liha-aterioita. Paahtaminen uunissa lisää erityisesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai esimerkiksi keittojen ja vihanneshöystöjen osina.

Liitosta muistutetaan, että kurpitsat ovat myös erittäin kevyttä syötävää ja esimerkiksi talvikurpitsojen energiapitoisuus on vain 18 kilokaloria 100 grammaa kohden.

– Kurpitsat eivät sisällä rasvaa ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät terveellisiä kuituja ja runsaasti K, A-, B- ja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten, mikä on tärkeää monien elintoimintojen ylläpitäjänä.

Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina todellisia ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa ravinteikasta ruokaa esimerkiksi kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan. Talvikurpitsojen kuori on niin kovaa, minkä etuna on se, että ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon. Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä.

Lue myös: Haluaisitko laihtua? Lääkäri kertoo, miten painon saa putoamaan varmasti: "Nämä ovat terveellisimmät valinnat"

Lähde: Puutarhaliitto