Suomen tulli on tänä vuonna ottanut suurennuslasin alle erityisesti israelilaiset appelsiinit. Tehovalvonnan ansiosta havaittiin kiellettyä torjunta-ainetta peräti 104 000 appelsiinikilossa.
Kuvassa tullin laborantti uuttaa torjunta-ainetta appelsiineista.
Tulli tiedottaa valvoneensa vuoden 2020 alussa tehostetusti israelilaisia appelsiineja, koska niistä löydettiin EU:ssa kiellettyä torjunta-ainetta, bromopropylaattia. Tehovalvonnan seurauksena tulli on hylännyt valtavan määrän appelsiineja.
Näitä kaikkia elintarvikkeita tulli valvoo:
- vihannekset, sienet ja niistä tehdyt valmisteet
- hedelmät, marjat ja niistä tehdyt valmisteet
- pähkinät, mantelit ja niistä tehdyt valmisteet
- mehut, juomat (ei alkoholilain alaiset) ja juoma-ainekset
- kaakao, kahvi, tee ja niistä tehdyt valmisteet
- viljat, viljavalmisteet ja leipomatuotteet
- palkovilja, siemenet (ei kylvösiemenet) ja niistä tehdyt valmisteet
- makeiset, suklaa ja muut sokerivalmisteet
- mausteet ja maustamisvalmisteet
- kastikkeet, keitot, liemet ja keittoainekset
- ruokavalmisteet, jälkiruoat, snackstuotteet
- ravintorasvat ja -öljyt (ei eläinperäiset)
- ravintolisät (food/dietary supplements) ja uuselintarvikkeet (novel foods)
- lastenruoat, valmisteet urheilijoille, kliiniset ravintovalmisteet
- yhdistelmäelintarvikkeet (vain, jos jalostettua eläinperäistä tuotetta on alle 50 %)
- elintarvikelisäaineet.
Ensimmäinen appelsiinierä tutkittiin ja hylättiin helmikuussa. Pieni osa appelsiinejä ehti päätyä myyntiin, mutta kyseessä oli sen verran pienestä määrästä hedelmää, ettei se aiheuttanut suurempia toimenpiteitä.
– Emme kokeneet aihetta tiedottaa asiasta kuluttajille, sillä kyseessä ei missään nimessä ole hengenvaarallinen kasvinsuojeluaine. Takaisinvedot kaupoista tehtiin välittömästi ensimmäisten tutkimustulosten selvittyä, sanoo ylitarkastaja Mika Varjonen Ruokavirastosta.
Vuoden alun aikana tulli on tutkinut yhteensä 16 ja hylännyt kahdeksan appelsiinierää, eli yhteensä noin 104 000 kiloa appelsiineja. Erät hylättiin bromopropylaatti-jhyönteismyrkyn takia.
– Aina uuden satokauden alkaessa tutkimme ensimmäiset Suomeen saapuvat erät. Koska löysimme ongelmia, valvontaa päätettiin jatkaa Israelin appelsiinin satokauden loppuun. Todennäköisesti katsomme myös seuraavaan satokauden tehostetusti, kertoo tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling.
– Vastaavanlaisia löydöksiä tehdään vuosittain. Esimerkiksi pari vuotta sitten Turkista tulleita granaattiomenoita kiellettiin päätymästä kauppoihin. Tästä tapauksesta poikkeuksellisen teki sen, että kyseessä oli iso määrä hedelmää, Neffling lisää.
Torjunta-aineappelsiinit eivät päätyneet kauppoihin
Tullin mukaan määräystenvastaiseksi todettujen erien markkinoille pääsy kiellettiin. Appelsiinit ovat olleet tutkimusten ajan maahantuojien varastoilla ja kauppoihin on päätynyt ainoastaan kuluttajille turvalliseksi todetut erät.
– Bromopropylaattia ei ole ollut tutkimissamme tuotteissa vuosiin. Sen ilmaantuminen tänä vuonna israelilaisiin appelsiineihin oli yllättävää, kertoo elintarvikkeiden kemiallisista tutkimuksista vastaava jaostopäällikkö Suvi Ojanperä.
Bromopropylaatti on hyönteismyrkky, jota on käytetty sitrushedelmissä esiintyvien punkkien torjuntaan. Sen käyttö kiellettiin kokonaan EU:ssa vuonna 2011, koska torjunta-ainetta ei voitu osoittaa kuluttajille turvalliseksi.
– Kyse ei kuitenkaan ole maailmanlaajuisesti kielletystä aineesta, vaan se on kielletty ainoastaan EU:ssa. Israelissa tämä voi olla täysin sallittu kasvisuojeluaine, sanoo Neffling.
Tulli tutkii vuosittain noin 3 000 maahantuotavaa elintarvike-erää ja noin tuhannesta näytteestä tutkitaan torjunta-aineiden jäämiä.
Mitä tapahtuu määräysten vastaisille tuotteille?
Mitä sitten tapahtuu kaikille niille elintarvikkeille tai tuotteille, jotka osoittautuvat tullin tutkimuksissa määräysten vastaiseksi? Tullin tuoteturvallisuusyksikkö antaa asiasta päätöksen. Määräysten vastaisiksi todettuja tullattuja tavaraeriä ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen, eli näin ollen esimerkiksi torjunta-aineappelsiinit jäävät maahantuojien varastoihin.
Markkinoille päässeiden määräystenvastaisten tuotteiden vetämisestä pois markkinoilta vastaa toimija. Tarvittaessa tässä ohjeistavat Ruokavirasto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Hylätyn tavaran palautus myyjälle eli kaupanpurku tai muu maastavienti voi olla mahdollista tapauksittain määritellyin ehdoin. Määräysten vastainen tavaraerä voidaan myös hävittää tullivalvonnassa joko tavaranhaltijan omasta pyynnöstä tai viranomaisen määräyksestä.
Lue myös: Pitääkö ruokaostokset desinfioida? Asiantuntija vastaa kysymyksiin, jotka saattavat nyt askarruttaa keittiössä
Lähde: Suomen tulli
***
Videolla Matsmartin maajohtaja Michaela Böckelman ja Motiva Oy:n kulutuksen konsultti Elina Ovaskainen kertovat, miten vähentää ruokahävikkiä.
15:47
