Runsasta lihansyöntiä perustellaan usein sillä, että liha on hyvä proteiininlähde. Proteiinia saa kuitenkin runsaasti myös useista kasvikunnan tuotteista.
Suomalaiset syövät suosituksiin nähden liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia. Ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa, kun kasviksia pitäisi nauttia puoli kiloa päivässä.
Näillä kasvikunnan proteiinipommeilla saat lisättyä ruokiesi proteiinipitoisuutta ilman haitallista kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja.
Pavut ja herneet
Pavut ja palkokasvit ovat todella proteiinipitoisia. Sadassa grammassa tavallisia herneitä on 5,1 grammaa proteiinia. Jos et pidä hernekeitosta, pakastetuista herneistä voi pyöräyttää vaikka pestokastiketta. Yrteillä, pinjansiemenillä, oliiviöljyllä ja parmesanjuustolla höystetty hernepesto on helppo ja terveellinen ja proteiinipitoinen kastike täysjyväpastalle.
Erilaisissa pavuissa on herneitäkin enemmän proteiinia. Esimerkiksi sadassa grammassa kidneypapuja proteiinia on 8,6 grammaa ja soijapavuissa peräti 16,1 grammaa. Pavut sopivat melkeinpä ruokaan kuin ruokaan. Kokeile vaikka meksikolaisittain maustettua chili sin carnea. Kikherneistä voi tehdä myös hummusta, jota voi käyttää sekä dippinä että levitteenä leivän päällä.
KATSO RESEPTI: Kolme erimakuista hummusta
Vinkki: Saat tofuun helposti koostumusta ja makua, kun paistat tofukuutiot ensin pannulla ja maustat ne paistamisen loppuvaiheessa soijakastikkeella.
Tofu
Soijapavuista valmistetut tuotteet ovat monen kasvissyöjän ruokavalion perusta, sillä niiden proteiinipitoisuus on aivan omaa luokkaansa. Tofun proteiinipitoisuus voi olla jopa 18 grammaa sadassa grammassa. Tofu on äärimmäisen monikäyttöinen raaka-aine, joka taipuu monenlaiseen ruokaan. Sellaisenaan se ei maistu juuri miltään, joten mausteita kannattaa käyttää reilusti.
Seitan
Vehnägluteenista valmistettu proteiinipitoinen seitan on kasvissyöjien keskuudessa suosittu lihankorvike, sillä siitä saa muovailtua helposti pihvejä, kebabia, makkaroita ja jopa joulukinkkua. Myös seitanin valmistuksessa maustaminen on erityisen tärkeää. Seitanin proteiinipitoisuus voi parhaimmillaan olla jopa 30 grammaa sadassa grammassa, mutta sen sisältämä proteiini ei imeydy yhtä hyvin kuin palkokasvien proteiinit.
Kvinoa
Useimmat viljat sisältävät jonkin verran proteiineja. Kvinoa, joka on pikemminkin siemenkasvi kuin vilja, kohoaa proteiinipitoisuudellaan ylitse muiden. Sadassa grammassa keitettyä kvinoaa on jopa 5,6 grammaa proteiinia. Korkean proteiinipitoisuutensa lisäksi se sisältää elimistöllemme elintärkeitä aminohappoja. Kvinoa on monipuolinen lisuke, joka sopii myös salaatteihin.
KATSO RESEPTI: Raikas kvinoasalaatti
Vinkki: Smoothien proteiinipitoisuutta voi lisätä chiasiemenillä. Avokadolla saat viherpirtelöön kermaisen koostumuksen.
Tummanvihreät vihannekset
Vihannekset eivät proteiininlähteinä vedä vertoja palkokasveille, mutta tummanvihreät vihannekset erottuvat edukseen. Sadassa grammassa pinaattia on 1,6 grammaa proteiinia, parsakaalissa jopa 4,6 grammaa. Trendikäs lehtikaalikin sisältää proteiinia 3,4 grammaa. Lehtikaalista ja pinaatista saat tehtyä helposti superterveellisen viherpirtelön.
KATSO RESEPTI: Vihersmoothie
Pähkinät
Kaikissa pähkinöissä on runsaasti terveellisiä rasvoja sekä proteiinia, joten ne ovat hyvä lisä terveelliseen ruokavalioon. Korkean rasvapitoisuutensa vuoksi niitä kannattaa kuitenkin nauttia kohtuudella. Pähkinöistä voi tehdä myös proteiinipitoisia levitteitä esimerkiksi leivän päälle.
Osittaiset lähteet: Health.com, Fineli.fi