Tiesitkö tätä leivästä? Terveysvaikutukset tulevat monelle yllätyksenä: "Muodissa ollut hiilihydraattien vähentäminen unohti sen"

Arja Elina Laineen uunituoreeseen Leipä-kirjaan (Readme 2020) on koottu yhteen kattava paketti leivästä. Kirjassa esitellään yli 100 leipäreseptiä, kerrataan leivän ja sen leipomisen historiaa ja käsitellään leipää myös ravitsemuksellisesta näkökulmasta. 

Arja Elina Laine kertoi kirjan julkistustilaisuudessa tiistaina, että juuri nyt oli oikea aika Leipä-kirjalle. Leivästä on tullut osittain koronapandemiakin myötä taas trendikästä: ihmiset leipovat yhä enemmän, eivätkä pelkää enää hiilihydraatteja, kuten muutama vuosi sitten oli vallitsevana trendinä. Nyt suomalaiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota leivän ravitsemussisältöön ja trendeiksi ovat nousseet täysjyvä- ja kuitupitoisuus. 

Arja Elina Laineen Leipä-kirjassa (Readme 2020) on yli 100 leipäreseptiä. Kirjassa kerrotaan perusteellisesti erilaisista leivistä.

Readme

Leipä-kirjassa nostetaan pöydälle myös leivän terveysvaikutukset. Kerroimme jo keskiviikkona leivän vaikutuksesta painonhallintaan, mutta vaikutuksia on paljon muitakin. Oleellista on, että valitsee kaupasta tai leipoo itse nimenomaan täysjyväviljaista leipää. Täysjyväviljavalmisteissa on paljon hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja runsaasti kuitua. 

– Muodissa ollut hiilihydraattien vähentäminen unohti sen, mitä kaikkia hyviä ravintoaineita tulee laadukkaita hiilihydraatteja sisältävien ruokien, kuten täysjyväleivän, mukana. Lisätyn sokerin saantia tulisi vähentää. Tämä suositus koskee vain sokeria, joka on pelkästään sakkaroosia. Suositus ei koske laadukkaita hiilihydraatteja, ei täysjyvääviljaa eikä -leipää, Arja Elina Laine muistuttaa kirjassaan. 

Täysjyväviljaiset leivät ovat hyviä mangaanin, raudan, magnesiumin, sinkin ja kuparin lähteitä. Niistä saadaan myös kohtuullisesti fosforia ja seleeniä. Vitamiineista saadaan sen sijaan hyvin B- ja E-ryhmän vitamiineja. Yli puolet suomalaisten saamasta kuidusta tulee viljavalmisteista, ja siksi leipä on merkittävä kuidun lähde ruokavaliossa. 

"En halua väheksyä vehnäleipää"

Myös ravitsemustieteilijä, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen muistuttaa täysjyväleivän monipuolisista terveyshyödyistä. 

– Leipä on osa terveellistä syömistä. Aivot ja lihakset käyttävät hiilihydraatteja energiaksi, joten leipä auttaa jaksamaan. Lisäksi täysjyvävilja pienentää sairastumisriskiä ja viljan kivennäisaineet hoitavat hermostoa, lihaksia, kynsiä, ihoa ja hiuksia. Vatsa kiittää kuiduista ja viljan kuitu "voitelee" suolistoa, Mensonen listaa.

Suositusten mukaan naisten tulisi syödä 6 ja miesten 9 vilja-annosta päivässä ja näistä ainakin puolet täysjyväisinä. Annoksen ei tarvitse aina olla pelkkää leipää. Mensosen mukaan yksi annos vastaa esimerkiksi yhtä palaa leipää, yhtä desilitraa pastaa tai ohraa, tai puolta lautasellista puuroa.

– Lisääntynyt aktiivisuus ja urheileminen nostavat suositeltavaa käyttömäärää. Leipä on paras kuidunlähde ja se on suomalaisille aika selvääkin. Leipä löytyy myös lautasmallista. Välillä se sieltä aina unohtuu, mutta kuuluu kyllä ateriaan. välillä aina unohtuu, mutta kuuluu kyllä ateriaan.

Kaikille leipä ei toki sovi. Joillekin ihmisille esimerkiksi ruisleipä voi aiheuttaa vatsavaivoja. Kuitenkin suurin osa suomalaisista, jopa 75 prosenttia, syö Mensosen mukaan leipää jossain muodossa päivittäin. Usein kannustetaan erityisesti ruisleivän syöntiin, mutta Mensonen haluaa painottaa, että vehnäleivistäkin löytyy oikeasti hyviä vaihtoehtoja. 

– En halua väheksyä vehnäleipää. Se on oikein hyvä vaihtoehto, jos se on täysjyvää. Itse asiassa suurin osa Suomen kaupoissa myytävistä leivistä täyttää kuitupitoisen tuotteen kriteerit, eli niissä on kuitua vähintään kolme grammaa sadassa grammassa tuotetta. Ehkä joku todella vaalea ranskanleipä jää tämän ulkopuolelle.

Lue myös: Saako leipää syödä, jos haluaa laihtua? Suomalaisasiantuntija varoittaa yleisestä vaalean leivän harhaluulosta: "Vaikutus on päinvastainen"