Tiistaina 19.11. vietetään kansainvälistä täysjyväpäivää. Tunnetko jo täysjyvän lähteet ja hyödyt?
Marraskuun lopulla julkaistavat uudet ravitsemussuositukset ovat nousseet jo monilta osin puheeenaiheeksi. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa leikkeleiden syömisen suositeltu rajoittaminen sekä kasvisten päivittäisen määrän nostaminen 800 grammaan.
Lue myös: Kinkku-, nauta- ja kalkkunaleikkeleiden ero – pitäisikö kaikki jättää syömättä?
Täysjyvälle ensimmäistä kertaa täsmäsuositus
Ravitsemussuosituksissa otetaan ensimmäistä kertaa huomioon myös täysjyvän saantisuositukset. Täysjyvää suositellaan syötävän vähintään 90 grammaa päivässä.
Sekä Vaasan että Fazer ovat asettaneet tuotteilleen kovat täysjyvätavoitteet. Fazerin tavoitteena on, että vuonna 2030 myyntivolyymista 65 prosenttia on täysjyväleipiä. Vaasan tähtää 60 prosenttiin.
Fazerilla työskentelevä ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen muistuttaa, että suosituksia ei tehdä trendien perässä, vaan niiden tavoite on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla.
– 90 grammaa päivässä voi kuulostaa yllättävän suurelta, mutta se on helppo saavuttaa, kun täysjyvätuotteita lisätään ruokavalioon järkevästi ja monipuolisesti, Laaksonen sanoo tiedotteessa.
Tällä hetkellä suomalaiset eivät yllä suosituksiin, sillä miehet syövät täysjyvää noin 63 grammaa ja naiset noin 47 grammaa päivässä.
Harhaluuloja täysjyvän lähteistä
Kasviksista täysjyvää ei saa, mutta pastaksi kannattaa ainakin välillä valita täysjyväinen versio.
Moni yhdistää täysjyvän ruisleipään ja se onkin suomalaisille tärkeä täysjyvän lähde. Täysjyvää saa kuitenkin myös muista viljatuotteista.
Tiesitkö? Täysjyväjauhoissa on noin 80 prosenbttia enemmän kuitua kuin tavallisissa, "valkoisissa" jauhoissa, joista on poistettu kuori ja alkio.
Vaasanilta muistutetaan, että täysjyväpitoisuutta ei pysty päättelemään tuotteen ulkonäöstä tai väristä.
– Täysjyvä voi olla rouhetta, hiutaleita tai jauhoa – ei välttämättä kokonaisia jyviä. Mahdollisimman täysjyväisen tuotteen löytää pakkausmerkintöjä tarkastelemalla. Leipää saa kutsua täysjyväleiväksi silloin, kun vähintään 50 prosenttia viljaraaka-aineesta on täysjyvää.
Monet sekoittavat edelleen täysjyvän ja kuidun keskenään ja se voi vaikuttaa myös omaan ruokavalioon. Leipätiedotus ry:n kuluttajatutkimuksessa vain 55 prosenttia tiesi, että viljatuotteet ovat täysjyvän ainoa lähde. Monet luulevat, että täysjyvää saa myös hedelmistä ja vihanneksista.
Esimerkiksi nääin voit koostaa päivän täysjyvätarpeen (90 grammaa): Täysjyväleipä: 10–15 g/ viipale |
Runsaasti terveyshyötyjä
Kuten jo leipäviikolla syyskuussa kerroimme, täysjyvälla on monenlaisia terveyshyötyjä. Sen saannin on todettu alentavan riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin.
Tutkimusten mukaan täysjyväviljan kulutus suojaa lihavuudelta, tyypin 2 diabetekselta, sydän- ja verisuonisairauksilta ja joiltakin syöpätyypeiltä, etenkin ruoansulatuskanavan syövältä. Vahvinta tutkimusnäyttö on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Täysjyväviljan käytön lisääminen on yhteydessä suolistoterveyteen, pienempään painoindeksiin, veren rasva-arvojen parantumiseen sekä hyvään verensokeritasapainoon. Täysjyväviljan käyttö voi lisätä kylläisyyden tunnetta, mikä on tärkeää painonhallinnassa.
Lue myös: Tarkista yksi asia, kun ostat leipää – olennainen vaikutus terveyteen
Katso myös video: Tämän asian asiantuntija tarkistaisi aina ruisleipäpaketista
1:42
Onko ruisleipä aina terveelllistä?