Kuntatyönantajien mukaan syksyn ensimmäisten liittokohtaisten sopimusten palkankorotustaso olisi kunnille liikaa. Työntekijäpuolen mukaan yksityisen sektorin palkkakehitystä pitäisi kuroa kiinni.
Teknologia- ja kemianteollisuuden neuvottelutulokset ovat määrittämässä palkkojen vuosikorotukset noin puolentoista prosentin tuntumaan.
Suomen Yrittäjien mukaan tämä taso on liikaa monille yrityksille, ja tulevissa sopimuksissa yleislinjan on oltava maltillisempi. Sama näkemys on kunta-alan työnantajilla.
– Näiden sopimusten kustannusvaikutus on yläkanttiin, kun tarkastellaan kuntatyönantajan palkanmaksuvaraa, sanoo KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Jalosen mukaan talouden käänne näkyy vasta hyvin vähän kuntien verotuloissa, ja kuntien sekä kuntayhtymien taloudelliset tilanteet vaihtelevat paljon. Julkisen sektorin sopimukset päättyvät tammikuussa, eikä korotusprosenteista vielä puhuta.
– Neuvotteluissa ratkaistaan, mikä on lopputulema. Totean vain, että prosentin palkankorotus vuositasolla tietää 200 miljoonan euron kustannuksia Suomen kunnille ja kuntayhtymille työnantajana. Se on hyvä muistaa.
Palkkaväännöstä näyttää tulevan poikkeuksellisen vaikea. Työntekijäpuolelta muistutetaan, että kiky-sopimukseen kuuluvat lomarahaleikkaukset ovat painaneet julkisen sektorin palkkakehityksen miinukselle.
– Meillä on umpeen kurottavaa. Tässähän yksityinen sektori lähtee ihan toiselta tasolta kuin me. Se tietysti asettaa meille tietynlaisia vaatimuksia miettiä tarkkaan, miten ostovoiman osalta päästään sellaiseen tulokseen, että se todella tuntuu kukkarossa, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
JHL:n tavoitteena ovat euromääräiset yleiskorotukset sekä lomarahaleikkausten peruminen.
– Hallituksella olisi nyt paikka miettiä lomarahaleikkauksista luopumista. Hallituksen pitää ratkaista, lähteekö se tukemaan naisvaltaisten alojen ostovoima- ja palkkakehitystä.