10 000 suomalaista sairastuu vuosittain borrelioosiin – mistä tartunnan tunnistaa?

Puutiaisten kantaman bakteerin aiheuttamaan borrelioosiin sairastuu vuosittain noin 10 000 suomalaista. Mistä tietää, aiheuttiko punkin purema tartunnan ja miten vaarallisesta taudista on kyse?

Punkin purema aiheuttaa huolen mahdollisesta puutiaisaivokuume- ja borrelioositartunnasta.

Puutiaisaivokuumeesta voit lukea lisää täältä.

Siinä missä puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus voi tarttua ihmiseen jo minuuttien sisällä punkin kiinnittymisestä ihoon, vaatii borrelioosibakteeri tarttuakseen yli vuorokauden aikaa punkin kiinnittymisestä, kertoo Suomen Rokotepalvelu Oy.

Jos punkin siis ehtii poistaa ennen kuin se on ollut kiinni ihossa yli 24 tuntia, borrelioositartunnan mahdollisuus on hyvin pieni.

Kaikki punkit eivät kanna borreliabakteeria

Terveyskirjaston mukaan suomalaiset saavat arviolta yli miljoona punkin puremaa vuosittain ja noin 10 000 pureman saaneista saa borrelioosin.

Tartunnan saaneista vain noin puolelle kehittyy oireita, sillä usein ihmisen omat puolustusmekanismit pystyvät tappamaan bakteerit, jolloin infektio paranee itsestään ilman tautia.

Puutiaisista noin viidesosa kantaa borreliabakteeria. Jos punkilla on suolistossaan borreliabakteeri, se siirtyy ihmiseen vain 8 prosentissa puremista, kertoo Terveyskirjasto.

Mistä borrelioositartunnan tunnistaa?

Borrelioosin oireet alkavat 3–30 vuorokautta punkin puremasta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ensioire on puremakohtaan kehittyvä tavallisesti ympyrämäinen punoittava ja laajeneva ihottuma, mutta myös lymfosytooma voi olla borrelioosin ensioire.

Lymfosytooma on hyvänlaatuinen punoittavat tai sinertävä pehmeä kasvannainen korvalehdessä, kertoo THL.

Tauti voi olla myös oireeton tai muistuttaa flunssan oireita.

Hoitamattomana borrelioosi voi johtaa myöhäisborrelioosiin, joka oireilee monin tavoin iholla, hermostossa, nivelissä, lihaksissa, sydämessä ja silmissä.

Tautiin on olemassa lääkityshoito.

Lue myös:

    Uusimmat