Keuhkosyöpään sairastumisen riskiä voi pienentää muuttamalla elintapojaan. Pelkkä tupakoimattomuus ei kuitenkaan takaa vaaralliselta taudilta välttymistä.
Reader's Digest listasi, mitä jokaisen kannattaisi tietää keuhkosyövästä.
1. Maailman yleisin syöpä
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä, jonka aiheuttaa tavallisimmin tupakointi. Suomessa keuhkosyöpä on toiseksi yleisin syöpämuoto miehillä – naisilla neljänneksi tavallisin. Miesten keuhkosyöpätapaukset ovat vähentyneet selvästi 1970-luvulta lähtien tupakoinnin vähentämisen seurauksena. Naiset puolestaan polttavat aiempaa enemmän, mikä näkyy myös keuhkosyöpätapausten määrän kasvuna.
2. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa
Tupakoisijan vaara saada keuhkosyöpä on 15–30 kertaa suurempi kuin tupakoimattoman henkilön. Säännöllisesti tupakoivista jopa useampi kuin joka kymmenes sairastuu keuhkosyöpään. Savuttomuus ja tupakoinnin lopettaminen pienentävätkin tehokkaasti riskiä keuhkosyöpään sairastumiseen. Kymmenen vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeen entisen tupakoitsijan riski saada keuhkosyöpä on lähes yhtä pieni kuin henkilöllä, joka ei ole ikinä tupakoinut.
3. Myös ”sosiaaliset tupakoitsijat” kuuluvat riskiryhmään
Yleinen – ja vaarallinen – harhaluulo on, että tupakointi silloin tällöin ei vaikuta terveyteen. Reader’s Digestin haastattelema syöpälääkäri Jacob Sands kertoo, että vaikka tupakointi olisi satunnaista ”sosiaalista tupakointia”, jokainen poltettu savuke aiheuttaa muutoksia solutasolla. Keuhkosyövän riski nousee jo sadan poltetun tupakan jälkeen.
4. Passiivinen tupakointi kasvattaa sairastumisvaaraa
On kuitenkin hyvä huomata, että noin 15 prosenttia keuhkosyöpään sairastuneista ei ole koskaan tupakoinut. Myös säännöllinen tupakansavussa oleilu lisää selvästi keuhkosyövän riskiä. Tällainen passiivinen tupakointi suurentaa sairastumisen vaaran 2–3-kertaiseksi.
5. Ei ole terveellistä tupakkaa
Keuhkosyövän riskiä pienentääkseen on lopetettava tupakointi kokonaan. Sikareiden, piippujen tai marihuanan kaltaiset tupakkatuotteet nimittäin aiheuttavat myös keuhkosyöpää, kuten myös lisäaineettomana mainostetut savukkeet. Myös sähkötupakka näyttäisi lisäävän keuhkosyövän riskiä, vaikka vuonna 2004 lanseeratun tuotteen käytön pitkäaikaisia vaikutuksia ei olekaan vielä pystytty kunnolla tutkimaan.
6. Työ- ja asuinolosuhteet voivat kasvattaa riskiä
Tupakoinnin lisäksi keuhkosyöpäriskiä kasvattavat esimerkiksi arsenikki, kromi ja nikkeli, joille altistutaan tietyissä töissä. Asbestin ja tupakoinnin yhdistelmä on erityisen vaarallinen ja kasvattaa syöpäriskiä jopa 50-kertaiseksi.
Myös huoneilman radon lisää keuhkosyövän vaaraa – kuitenkin tupakointia vähemmän. Radon kulkeutuu asuntoon maaperästä talon perustuksessa olevien rakojen kautta. Radonia ei voi aistia, joten radonmittaus on ainoa keino saada pitoisuus selville.
7. Oireet ilmaantuvat usein vasta syöpäkasvaimen kasvettua
Keuhkosyöpä on alkuvaiheessaan oireeton, minkä vuoksi se saattaa ehtiä kasvamaan kookkaaksi. Yleisin oire on pitkittynyt yskä. Yskän mukana erittyvässä limassa saattaa olla verta. Veriyskän vuoksi tulee hakeutua nopeasti lääkäriin.
Muita keuhkosyövän oireita ovat rintakehän alueella tuntuva kipu, hengenahdistus, laihtuminen, ruokahaluttomuus sekä toistuvat keuhkokuumeet.
8. Keuhkosyöpää ei seulota
Seulonnoilla on mahdollista löytää varhaisvaiheen keuhkosyöpiä, mutta lukuisat väärät positiiviset löydökset aiheuttavat jatkotutkimusten tarvetta, mikä kuormittaa terveydenhuollon resursseja. Seulonnassa saattaa myös löytyä hitaasti kasvavia syöpiä, jotka eivät henkilön elinaikana johtaisi oireisiin tai elinajan lyhenemiseen. Tämä voi heikentää elämänlaatua johtaen huonontaviin ja mahdollisesti haitallisiin hoitoihin.
Näiden seikkojen vuoksi keuhkosyöpäseulontoja ei Euroopassa tehdä.
9. Ennuste riippuu kasvaimen leikattavuudesta
Keuhkosyövän ennuste on paras silloin, jos syöpä on leikattavissa. Tämän vuoksi tutkimuksiin tulisi hakeutua varhaisessa vaiheessa mahdollisen keuhkosyövän oireita huomatessaan. Jos leikkauksessa voidaan poistaa ei-pienisoluinen syöpäkasvain kokonaan, yli puolet potilaista elää pidempään kuin viisi vuotta. Pienisoluiset keuhkosyövät lähettävät etäpesäkkeitä jo varhaisessa vaiheessa. Mikäli syöpä on levinnyt, on keskimääräinen elinajanodote lyhyempi.
10. Täsmälääkkeet toimivat osalla potilaista
Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa käytetään täsmälääkkeitä, joilla voidaan saada huomattavasti pidempi tautivapaa aika kuin solunsalpaajilla. Kaikille täsmälääkkeet eivät kuitenkaan sovi, sillä niiden käytön edellytyksenä on tietty geneettinen muutos syöpäkasvaimen kudoksessa.
Täsmälääkehoito on tehokas monessa syövässä, mutta koska keuhkosyövässä useampi kuin yksi solun kasvujärjestelmä on vaurioitunut, toimii se vain osalla potilaista.
Lähde: Reader's Digest, Terveyskirjasto Duodecim, Kaikki Syövästä
***
Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Katso alla olevalta videolta, miten rinnat kannattaisi vaarallisten kyhmyjen varalta tutkia.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.