Yhä useampi savuton nainen sairastuu keuhkosyöpään – salakavalien oireiden sivuuttaminen voi koitua kohtaloksi

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Valtaosa tapauksista johtuu tupakoinnista, mutta arviolta noin 15 prosenttia sairastuneista ei ole koskaan tupakoinut. Vaikuttaa siltä, että erityisesti savuttomien naisten keuhkosyöpätapaukset ovat lisääntyneet.

Tarkkaa tietoa tupakoimattomien keuhkosyöpätapauksista ei ole, sillä sairastuneiden tupakointia ei Suomessa rekisteröidä.

– 15 prosenttia on arvio. Kliininen mututuntuma eri keuhkosyöpää hoitavista yksiköistä on, että tupakoimattomien osuus, etenkin naisten, on lisääntynyt, keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön Filha ry:n pääsihteeri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari kertoo.

Lue myös: Viivi sai 29-vuotiaana tietää keuhkosyövästään – ei tule koskaan paranemaan: "En voi tietää tulevasta, elän hetkessä päivän kerrallaan"

Kaikkia keuhkosyövän riskitekijöitä ei tunneta

Mikä sitten selittää savuttomien naisten sairastumisia?

Yksi tunnettu tekijä on passiivinen tupakointi. Höyrystyville tupakkatuotteille altistuminen lisää keuhkosyövän riskiä. Osa diagnoosihetkellä savuttomista henkilöistä on saattanut myös polttaa tupakkaa aiemmin elämässään. Riski sairastua kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmin ja mitä enemmän savukkeita on polttanut.

Tupakointiin liittyviä keuhkoriskejä voi arvioida karkeasti laskemalla askivuosia. Askivuosi lasketaan kertomalla päivittäin poltettujen askien määrän tupakoinnin kestolla vuosina ja jakamalla tulo kahdellakymmenellä. 10–20 askivuotta lisää selkeästi monien eri keuhkosairauksien riskiä.

Lue myös: Makuaineet pilaavat keuhkot? Tutkijat: Sähkötupakka yhtä vaarallinen kuin perinteinen savuke

Keuhkosyövän riskiä kasvattaa altistuminen tietyille vaarallisille aineille, kuten radonille. Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa tietyillä hiekkaharjualueilla. Kaasu kulkeutuu maaperästä rakennukseen perustuksessa olevien rakojen kautta.

Eristeissä käytettävälle asbestille altistuminen lisää keuhkosyöpäriskiä, mutta Vasankari ei pidä tätä todennäköisenä selityksenä savuttomien 40–60-vuotiaiden naisten keuhkosyöpätapausten lisääntymiselle. Asbestin lisäksi töissä voidaan altistua arsenikille, kromille ja nikkelille, joiden tiedetään lisäävän keuhkosyövän vaaraa.

Todennäköisesti myös tietyt ympäristön kemikaalit sekä geenit vaikuttavat sairastumisriskiin. Osansa saattaa olla myös ravinnolla. Vuonna 2019 ilmestyneessä meta-analyysissä havaittiin, että jogurtin ja runsaskuituisen ruoan syöminen voi pienentää keuhkosyöpäriskiä.

Tutkimukselle haetaan rahoitusta

Savuttomien henkilöiden keuhkosyöpätapauksiin liittyy paljon kysymyksiä, joita pitäisi selvittää.

Vasankari on osa suomalaista tutkijajoukkoa, joka hakee rahoitusta tutkimukselle, jonka on muun muassa tarkoitus kartoittaa syövän syntyyn vaikuttavia tekijöitä, keuhkosyövän seulontaa sekä varhaista diagnosointia.

Savuttomien keuhkosyöpäriskiä mahdollisesti kasvattavia tekijöitä ei ole kuitenkaan helppo tutkia, sillä ihmiset altistuvat niille läpi elämänsä. Keuhkosyöpä ei synny välittömästi altistuksen jälkeen vaan taudin kehittymiseen menee vuosia tai vuosikymmeniä.

Lue myös: Kymmenen sairautta, jotka voi havaita käsiin katsomalla

Pitkittyneistä keuhko-oireista lääkäriin

Keuhkosyöpä tappaa sairastuneen valitettavan usein, sillä tauti löydetään harvoin ajoissa.

Osasyy tälle on oireiden salakavaluus. Keuhko-oireet ovat hyvin yleisiä ja keuhkoissa on paljon kapasiteettia, jonka vuoksi sairaus ei alkuvaiheessaan välttämättä haittaa elämää.

Pitkittynyt yskä, limaisuus, pihisevä tai vinkuva hengitys, yleiskunnon heikentyminen ja jatkuva lämpöily voivat liittyä melkein mihin tahansa keuhkosairauteen. Savuttomalla oireiden syyksi ei välttämättä osata epäillä syöpää, sillä ne voivat johtua myös esimerkiksi astmasta. Keuhkokudos ei tunne kipua, joka tulee vasta syövän levittyä.

Vasankari kehottaa hakeutumaan hoitoon, jos yskä on jatkunut yli kolme viikkoa. Veriyskökset ovat aina hälytysmerkki, joka vaatii tutkimuksia.

– Keuhkolääkärinä ajattelen, että jos keuhko-oireita on ollut yli kolme viikkoa, perusröntgenkuva pitää ja kannattaa tarkastaa. Siitä päästään liikkeelle, Vasankari sanoo.

Korona-aikana hengitystieoireisia potilaita on testattu ensisijaisesti virusinfektion varalta. Nähtäväksi jää, vaikuttaa pandemia keuhkosyövän hoitotuloksiin.

Lue myös: Brittiäidin, 27, pitkittynyt yskä kuitattiin koronana – kuoli karun diagnoosin jälkeen: "Olosuhteiden uhri"

Keuhkosyöpää pitäisi seuloa

Valtaosa keuhkosyövistä liittyy tupakointiin, minkä vuoksi tautiin liittyy stigmaa. Jotkut saattavat ajatella, että sairaus on itse hankittu. Pelko syyllisyydestä tai syyllistämisestä ei edistä varhaista hoitoon hakeutumista.

Käytännössä kaikki tupakoitsijat tietävät tavan terveysriskeistä, mutta he saattavat kuitata huolestuttavat oireet esimerkiksi tupakkayskänä. Tupakoitsijat eivät välttämättä myöskään kuulu ihmisryhmään, joka on ensimmäisenä vaatimassa itselleen hoitoa.

Vasankari toivoo, että keuhkosyöpää seulottaisiin EU:n keuhkolääkärijärjestön kehotuksen mukaisesti, vaikka siihen liittyy monia haasteita. Seulonnat kuitenkin kohdistuisivat selkeimpään riskiryhmään eli tupakoitsijoihin. Savuttomien sairastumisten varhaisdiagnosointiin seulonnat eivät siis toisi apua.

Tulevaisuudessa keuhkosyöpää voitaisiin kenties seuloa verikokeista nähtävillä merkkiaineilla.

Näin pienennät keuhkosyövän riskiä

Jokainen voi pienentää omaa keuhkosyöpäriskiään savuttomuudella. Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan liian myöhäistä vaan se kannattaa aina. Tavasta irti pääseminen pienentää keuhkosyövän ja monien muiden sairauksien todennäköisyyttä. Syöpähoidotkin tehoavat paremmin, jos ihminen ei tupakoi.

Terveydenhuollossa tulisi kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja tupakoimattomuuteen potilasta syyllistämättä ja kannustaen.

Keuhkosyöpäriskin pienentämiseksi riskialueilla asuvien kannattaa tehdä radonmittaus. Myös hyvän yleiskunnon ylläpito, terveellinen ruokavalio, normaalipainossa pysyminen ja riittävästä unesta huolehtiminen pienentävät sairastumisen todennäköisyyttä ja parantavat sairastuneen ennustetta.

Itsestään huolehtimisen lisäksi kannattaa silloin tällöin tarkkailla oireitaan ja hakeutua tutkimuksiin, mikäli havaitsee kehossaan jotain outoa tai jos keuhko-oireet eivät häviä 3–4 viikossa.

Lue myös: 6 varhaista kurkkusyövän merkkiä – älä viivyttele hoitoon hakeutumisessa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittaislähde: Terveyskirjasto