Varusmiesliitto on huolissaan tänään palvelukseen astuvien alokkaiden jaksamisesta koronaturvatoimien jatkuessa varuskunnissa. Etujärjestön mukaan siviilielämän yhteensovittaminen on vaikeaa, kun palveluksessa vietetään neljä viikkoa kerrallaan. 12 000 alokasta astui tänään palvelukseen ympäri Suomen.
Santahaminan porteilla kävi maanantaina kuhina, kun alokkaat hyvästelivät lähimmäisiään ja astuivat asepalvelukseen.
Vuoden toisessa saapumiserässä kaikkiaan 12 000 alokasta aloitti palveluksensa. Heistä noin 750 odotettiin saapuvan Santahaminassa sijaitsevaan Kaartin jääkärirykmenttiin. Heti alkuun alokkailta kysyttiin heidän terveydestään ja mahdollisista ulkomaanmatkoista. Joiltain tiedusteltiin jopa sitä, olivatko he käyneet katsomassa jalkapallon EM-kilpailuita. Koronavirustartuntojen riski halutaan minimoida ensimmäisestä päivästä alkaen.
Kun kysymykset on läpäisty, siirrytään porttien sisäpuolelle. Alokkaat jaetaan kolmeen eri ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan.
– Pyritään siihen, että heti palveluksen alussa osastoidaan joukko mahdollisimman pieneksi. Sillä pyritään ehkäisemään viruksen kantajan mahdollisuutta levittää virusta isolle joukolle, kertoo koulutuspäällikkö Juha Konttinen Kaartin jääkärirykmentistä.
Siviiliin pääsee neljän viikon välein
Myös palveluksen ja vapaiden aikataulu on muuttunut koronan vuoksi. Nyt suuri osa varusmiehistä viettää palveluksessa neljä viikkoa kerrallaan, minkä jälkeen koittaa kahden viikon loma. Osa Kaartin jääkärirykmentissä on palveluksessa kolme viikkoa kerrallaan, minkä jälkeen he lomailevat viikon. Varusmiesliitto kritisoi ensimmäistä rytmiä henkisesti raskaaksi. Järjestön mukaan kuilu yksityiselämän ja palveluksen välillä kasvaa suureksi, kun palvelus kestää yhtäjaksoisesti neljä viikkoa kerrallaan.
– Se aiheuttaa hirveästi henkistä kuormitusta. Olemme saaneet palautetta siitä, että palautuminen ja palveluksessa jaksaminen kärsii tämän vuoksi merkittävästi, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Atte Grönroos.
Grönroosin mukaan asia koskee erityisesti varusmiehiä, jotka asuvat omillaan ja joilla on oma talous hoidettavanaan.
Varusmiesliitto toivoisikin, että Puolustusvoimat siirtyisi kohti normaaliolojen rytmiä koronarokotusten edettyä riittävän pitkälle. Rokotuksia aletaan tarjota sekä alokkaille että aiemmin palveluksensa aloittaneille varusmiehille heinäkuussa, ja toinen annos seuraa syksyllä. Myös kotikunnassaan ensiannoksen saaneet voivat saada toisen rokotteen Puolustusvoimien kautta. Santahaminassa rokotukset eivät ole vielä ehtineet alkaa.
Lue lisää: Kaikille varusmiehille tarjotaan koronarokotukset
Varusmiesliitto vaatii ohituskaistaa varusmiesten koronarokotuksille
Kaartin jääkärirykmentin Juha Konttinen kertoo, että negatiivista palautetta palveluksen ja vapaiden välisestä rytmistä on vastaanotettu vähemmän, kuin koronapandemian alussa arvioitiin.
– Muutaman saapumiserän osalta on tehty loppukyselyitä, ja niissä on pääasiassa suhtauduttu asiaan voittopuolisesti, Konttinen sanoo.
Konttisen mukaan moni varusmies on kyselyissä kertonut pitäneensä siitä, että koulutukseen on voinut syventyä pitkillä jaksoilla hyvin, ja vastapainona on saanut pitkät lomat.
Henkinen jaksaminen on otettu huomioon Kaartin jääkärirykmentissä. Paikalla tavattavissa on sosiaalikuraattori ja sotilaspastori, jotka myös tarvittaessa ottavat itse yhteyttä mahdolliseen avuntarvitsijaan. Konttisen mukaan varusmiehet ja -naiset ovat hyödyntäneet keskusteluapua korona-aikana lähes päivittäin.
Entä miten koronarytmiin suhtautuvat palvelukseen astuvat nuoret? Rennosti, ainakin muutaman alokkaan vastauksen perusteella.
– Se on sellainen asia, johon on valmistautunut jo etukäteen. Minua ei haittaa yhtään, sanoo alokas Mette Pajanen.
– Kyllähän se kuulostaa potentiaalisesti aika rankalta olla niinkin pitkään täällä kiinni yhteen menoon, mutta eiköhän me sitten keksitä jotain tekemistä täällä iltavapaille, toteaa alokas Verner Paavola.
2:53
Mitä tuoreet alokkaat odottavat palvelusajaltaan? Katso haastattelut videolta.