Helsingin käräjäoikeus alkoi käsitellä järkyttävää onnettomuutta, jossa 12-vuotias poika jäi 41 tonnia painavan raitiovaunun alle Helsingissä. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä.
Lapsen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui Helsingissä Mäkelänkadulla marraskuussa 2020.
Syyttäjä vaatii raitiovaunun kuljettajana toimineelle naiselle rangaistusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vastaajana on myös Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy.
Lapsen kuolemasta syytetty nainen peitti saliin tullessaan kasvonsa ja itki.
Oikeudessa on paikalla myös onnettomuudessa menehtyneen pojan isä.
Syyttäjän mukaan raitiovaunun kuljettaja laiminlöi velvollisuutensa alentaa nopeutta viivavalon eli keltaisen valon nähtyään ja ajoi ylinopeutta S-valoa päin, joka tarkoittaa raitiovaunuliikenteelle punaista valoa. Paikalla suurin sallittu ajonopeus oli 40 kilometriä tunnissa.
Kuljettaja ehti ajaa S-valoa päin useita metrejä ennen kuin onnettomuus tapahtui.
Kuolleen pojan vanhemmat yhtyvät yhtyvät syyttäjän näkemyksiin.
Liikenneyhtiö vaatii perheeltä oikeuskulujaan
Perhe vaatii kuljettajalla ja hänen työnantajaltaan kärsimyskorvauksia 12 000 euroa molemmille vanhemmille ja jokaiselle viidestä veljestä 7 000 euroa. Kärsimyskorvaukset kipuavat lähes 60 000 euroon.
Kuljettaja kiistää rikossyytteet ja vetoaa siihen, ettei aiheuttanut lapsen kuolemaa tahallaan. Kuljettajan mukaan hänellä ei ollut onnettomuushetkellä mahdollisuutta toimia toisin.
Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy kiistää korvausvaateet ja vaatii pojan vanhempia korvaamaan omat oikeuskulunsa.
Vanhempia edustava asianajaja totesi oikeudelle, että jos kärsimyskorvaukset hylätään, vanhemmat pyytävät oikeutta kohtuullistamaan liikenneyhtiön oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta nollaan euroon kohtuullisuusperiaatteella.
Perhe näki onnettomuuden
Kuljettaja ei käyttänyt missään vaiheessa hätäjarrua edes sen jälkeen, kun ratikka oli jo törmännyt poikaan.
MTV Uutisilla on hallussaan poliisin esitutkintapöytäkirja, joka tuli julkiseksi oikeudenkäynnin alkaessa. Esitutkinnan mukaan lapsi raahautui raitiovaunun alla 25 metriä. Tämä kaikki tapahtui hänen kymmenvuotiaan pikkuveljensä silmien edessä, joka näki bussista tilanteen.
Vanhempien asianajajan mukaan pikkuveli oli jo ylittänyt tien ja oli juuri hoputtanut isoveljeään bussille.
Koko perhe oli ollut lähistöllä sijaitsevassa seurakunnan tilaisuudessa. Asianajajan mukaan koko muukin perhe näki seurakuntatilojen ikkunoista onnettomuuden.
Asianajajan mukaan poika ei kuollut siihen, kun raitiovaunu törmäsi häneen vaan vasta vaunun alla. Asianajaja huomautti, että kuljettaja ajoi ylinopeutta yli 40 kilometrin tuntivauhtia, kun turvallinen nopeus asiantuntijoiden mukaan pysäkkiä lähestyttäessä olisi 20 kilometriä tunnissa.
Onnettomuudella oli myös useita muita silminnäkijöitä. Kaksi heistä kertoi poliisille nähneensä, kuinka hätäkeskukseen soittava raitiovaunun kuljettaja romahti istumaan nähdessään pienen kuolonuhrin ja puhkesi kyyneliin.
Onnettomuuspaikan lähistölle tuotiin kynttilöitä onnettomuuden jälkeen.
Onnettomuuden jälkeen palokunta nosti raitiovaunun ylös. Samassa pienen uhrin kännykkä alkoi soida ja sen näytöllä luki "isi".
Esitutkinnan mukaan hetken kuluttua paikalle ilmaantui mies kysymään, onko raitiovaunun alle jäänyt uhri hänen poikansa. Isä tunnisti heti uhrin pojakseen.
Poika juoksi punaisia päin
Poika oli juossut suojatiellä punaisia valoja päin. Mäkelänkadulla sijaitsevalla suojatiellä oli onnettomuusaikaan kolmivaiheiset valot.
Poika oli ylittänyt ensimmäiset valot vihreän valon palaessa ja raitiokiskojen takana kolmannet valot paloivat vihreinä. Kiskoja ylittävä osuus sen sijaan paloi punaisena vielä, kun poika lähti kiskojen yli.
Kuljettaja kertoi poliisin esitutkinnassa, että hän oli tarkkaillut edessään olevaa henkilöautoa ja huomannut sitten kiskoille juoksevan pojan.
Kuljettaja kertoi painaneensa torvea ja alkaneensa jarruttaa. Hänen muistikuviensa mukaan hän jarrutti täysillä ja käytti myös pikajarrua, joka pysäyttää vaunun hätäjarrun tavoin.
Tosiasiassa hän ei ollut kuitenkaan käyttänyt pikajarrua. Osa silminnäkijöistä ei muista kuulleensa myöskään torvensoittoa.
Kuljettajan mukaan kiskoille juossut poika ei reagoinut äänimerkkiin millään tavalla.
Nainen kertoi poliisille, ettei hän ajanut tahallaan päin S-valoa. Hänen mukaansa punaisia päin ajamisen on täytynyt tapahtua sillä välin, kun hänen huomionsa oli kiinnittynyt edessä olleeseen kääntyvään ajoneuvoon.
Poliisin mukaan tutkinnan aikana ei tullut ilmi, että tapahtumaan liittyisi alkoholia tai muita päihteitä.
Oikeus pohti puolueettomuuskysymyksiä
Oikeudenkäynti alkoi maanantaiaamulla kiistalla siitä, keitä jutussa voidaan käyttää todistajina. Asiantuntijatodistajia pidettiin puolin ja toisin puolueellisina.
Oikeus ratkoi puolueettomuuskysymyksiä iltapäiväkahteen saakka, jonka jälkeen syyttäjä pääsi vasta lukemaan syytteet.
Jutun päivittäminen päättyi 8. toukokuuta kello 15.14.