Lapsitähdestä aikuisten huipputasolle jalostunut Oliver Antman, 21, tuli viime syksynä ryminällä mukaan Huuhkajiin. Maalitili maajoukkueessa aukesi heti debyytissä Montenegroa vastaan, ja uran neljässä A-maaottelussa verkko on heilunut kaikkiaan kolme kertaa. Jo 16 vuoden iässä Tanskaan jalkapallon perässä muuttanut laituri on urallaan nyt uuden edessä.
LUE MYÖS: Huuhkajat-debytantti ei puhunut neljä vuotta sitten vielä sanaakaan suomea – pesee kaikki joukkuekaverinsa huippunopeudellaan
LUE MYÖS: Erikoinen episodi: Lionel Messin tuleva seura puuttui Huuhkajien lehdistötilaisuuden kulkuun
Antmanin elämä mullistui alkuvuodesta kertaheitolla, kun Tanskan Superliigaa johtanut FC Nordsjælland vaihtui Hollannin Eredivisien hännnänhuippuun FC Groningeniin.
Lainasiirron taustalla oli paitsi hollantilaisseuran kiinnostus suomalaislahjakkuutta kohtaan myös se, että Antman itse haikaili peliajan ja vastuun perään. Hän oli jo aiemmin lausunut, että Hollannin tai Belgian pääsarjat voisivat olla seuraavia askeleita uralla.
– Odotukset ja todellisuus kohtasivat. Se oli juuri sitä, mitä oletin: hyvätasoinen liiga, hyviä pelaajia, hyviä seuroja. Nautin siitä pelistä, se oli paljon suoraviivaisempaa kuin Tanskassa.
Groningenin peli ei sen sijaan kulkenut. Seura voitti Antmanin tulon jälkeen vain yhden 16 ottelustaan – ja senkin silloin, kun Antman oli takareisivamman vuoksi sivussa.
– Oli se aika raskasta henkisesti. Totta kai haluan sanoa, että opin paljon, mutta toivottavasti ei tarvitse enää tuollaista kokea. Sain kuitenkin sitä, mitä hain. Oli paljon peliaikaa ja näyttöpaikkoja.
Seura ja kannattajat napit vastakkain
Groningenin kannattajat antoivat seurajohdon kuulla keväällä kunniansa.
Seura oli kuitenkin pahasti sekaisin. Päävalmentajat vaihtuivat, ja osa johtokunnasta jätti tehtävänsä.
– Kaikki se näkyi sekä pelillisesti että pelaajissa ja joukkueessa. Kentän ulkopuolisia ongelmia oli paljon, ja ne vaikeuttivat pelaamista. Ja kun fanien kanssa aletaan ottaa yhteen, siitä ei hyvää tule.
Seuran kannattajien turhautuminen äityi ylilyönneiksi huhtikuussa Nijmegeniä ja toukokuussa Ajaxia vastaan.
Ensin mainitussa avustava erotuomari sai katsomosta oluttuopin päälleen ja ottelu jouduttiin keskeyttämään 18 minuutin kohdalla. Se pelattiin loppuun kolme päivää myöhemmin, tyhjille katsomoille.
Ajaxia vastaan kannattajat heittivät yhdeksän minuutin kohdalla savupommeja kentälle. Tämä ottelu pelattiin päätökseen kaksi päivää myöhemmin, niin ikään tyhjille katsomoille.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kaksi Groningenin kotiottelua keskeytettiin ja pelattiin myöhemmin tyhjille katsomoille.
– Totta kai siitä juteltiin pelaajien kanssa, ja olihan se ihan sekopäistä välillä se fanien käytös. Rehellisesti sanottuna se myös vähän yllätti. En ihan olettanut, että se on Hollannissa tuollaista.
– Se tuli selväksi, että vihaa ei ollut kohdistettu pelaajiin, mutta ei se silti ole oikea tapa näyttää, mitä ikinä niillä olikin sanottavaa.
Antmanin tapauksessa oma kuormansa aiheutui myös eräästä sangen raskaasta ristiridasta: siinä missä seura ja joukkue rämpivät, hänen henkilökohtainen suoritustasonsa pysyi korkealla.
– Kun fanit olivat tosi vihaisia, ei siinä vaiheessa voi hirveästi iloita omista hyvistä suorituksistaan. Jos tulee ihan hyvä peli, se ei meinaa mitään, jos hävitään ja ollaan tuollaisessa tilanteessa.
– Hyvin harvoin siellä pystyi olemaan iloinen futiksen suhteen.
Peliajan perässä
Kevät Groningenissa oli Oliver Antmanille henkisesti vaikea.
Antmanin sopimus Nordsjællandiin jatkuu, mutta se, pelaako hän seurassa enää ensi kaudella, on kokonaan toinen kysymys.
– Kesäloman jälkeen menen takaisin Tanskaan. Olen kertonut seuralle, että haluan jatkaa jossain muualla.
Pelimiehen veri vetää yhä kovempiin sarjoihin ja yhä suuremmille näyttämöille. Tärkein vaatimus tulevaan on se, mistä Antman sai Groningenissa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta nauttia.
– Se, että tulisi vakituista peliaikaa. Mutta jos tällä kertaa olisi vähän voittavampi joukkue, missä pääsisi nauttimaan tuloksistakin.
Reilun kolmen kuukauden ja 11 ottelun kokemus Hollannin pääsarjasta oli sellainen, ettei Antman ainakaan siltä osin sulje mitään pois.
– Ehdottomasti voisin vielä tulevaisuudessa pelata siellä.
Unelma toteen stadionilla
Antmanin taival Huuhkajissa on alkanut lennokkaasti. Tässä syntyy maajoukkueuran avausmaali maajoukkuedebyytissä Montenegroa vastaan.
Ennen isoja päätöksiä Antman pääsee tänään ja maanantaina toteuttamaan maajoukkuepaidassa yhden suurimmista jalkapalloilijan unelmistaan. EM-karsintaottelut Sloveniaa ja San Marinoa vastaan ovat hänen uransa ensimmäiset koitokset Helsingin Olympistadionilla.
– Olen odottanut tätä päivää aika pitkään. Olen tosi tosi tosi tosi innoissani.
Vantaalta maailmalle ponnistaneelle Stadikan katsomot ovat sentään tulleet vuosien saatossa tutuiksi.
– Kävin aika monessa Huuhkajien pelissä, mutta olin aika pieni silloin. Muistan yhden matsin, missä (Jari) Litmanen pelasi. Se oli joku murskavoitto jotain pienempää maata vastaan.
Kyseessä lienee ollut marraskuussa 2010 pelattu EM-karsintaottelu San Marinoa vastaan. Suomi voitti sen 8–0. Mikael Forssell teki kolme, Kasper Hämäläinen kaksi. Litmanen, Mika Väyrynen ja Roni Porokara osuivat kukin kertaalleen.
– Se jäi hyvin muistiin, kun Suomi teki niin paljon maaleja. Se on kiva muisto, ja sen jälkeen on unelmoitu paljon, että siellä pääsee joku päivä pelaamaan.
Antmanilta tähän mennessä nähdyn perusteella ei varsinaisesti olisi yllätys, vaikka maalejakin olisi luvassa.
– Isoin syy siihen, että peli on maajoukkueessa luistanut, on se, että mulle on annettu sellainen vapaus, varsinkin hyökkäyspelissä, että saan käyttää omia vahvuuksiani niin paljon kuin haluan.
– Se antaa mulle hyvän mielen, mikä tuottaa hyvää tulosta. Lisäksi ilmapiiri on aivan loistava. Näiden pelaajien kanssa on tosi kiva pelata., ja se tekee tästä kaikesta vielä parempaa.
Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kohtaa EM-karsintaottelussa Slovenian perjantaina Helsingin Olympiastadionilla kello 19.