Raskauteen, synnytykseen ja lapsivuoteuteen liittyviin syihin kuolee Suomessa vuosittain muutama henkilö. Määrä on pysynyt viime vuosikymmeninä tasaisena.
Vuosina 1996–2015 synnytykseen, raskauteen tai lapsivuoteisuuteen liittyviin syihin on kuollut 52 henkilöä.
Suurin yksittäinen syy on äitiyskuolemaan on synnytykseen liittyvä embolia, eli tukos. Lapsivesiembolia tarkoittaa, että lapsivettä tai sen sisältämiä hiukkasia pääsee äidin verenkiertoon. Tämä tapahtuu yleensä sektion yhteydessä tai kun synnytys on kunnolla käynnissä voimakkaine supistuksineen.
Kuolemia aiheuttavat myös raskauden aiheuttama korkea verenpaine, johon liittyy merkittävää valkuaisvirtsaisuutta, synnytyksen jälkeinen verenvuoto sekä kohdunulkoiset raskaudet.
– Aikaisemmin kuolemia aiheuttivat erityisesti infektiot ja laittomat abortit. Antibiootit, synnytysten siirtyminen sairaaloihin ja laillinen abortti olivat tärkeimmät syyt kuolleisuuslukujen laskuun, kertoo erikoissuunnittelija Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Viimeiseen 30 vuoteen äitiyskuolleisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tämä on merkittävää esimerkiksi siitä näkökulmasta, että synnyttäjien ikä on samaan aikaa noussut merkittävästi.
Suurempi riski keisarinleikkauksissa
Äitiyskuolemat ovat kansainvälisestikin erittäin harvinaisia. Suomessa äitiyskuolemia tapahtuu keskimäärin 2 vuodessa, EU:n alueella 5, Euroopan alueella 12 ja Venäjällä 18.
Heino kertoo, että tutkimusten mukaan keisarileikkauksissa on 3–4 kertaa suurempi äitiyskuolleisuusriski.
– Huomioitavaa on kuitenkin, että kohonnut riski liittyy kiireellisiin ja hätäsektioihin, ei suunniteltuihin keisarileikkauksiin, Heino painottaa.
Eilen Helsingin käräjäoikeudessa alkoi oikeudenkäynti, jossa lääkäriä, hoitajaa ja kätilöä syytetään kuolemantuottamuksesta. Syyttäjän mukaan heidän toimintansa seurauksena 24-vuotias ensisynnyttäjä kuoli synnytyksen jälkeen.