Yksi laukaus Lorraine-motellin toisen kerroksen parvekkeelle Memphisissä päätti Yhdysvaltain vaikutusvaltaisimman kansalaisoikeustaistelijan Martin Luther Kingin elämän. King varoitti kuolemastaan vain edeltävänä iltana.
– Haluaisin, kuten kaikki, elää pitkän elämän. Olen nähnyt luvatun maan, mutta en ehkä pääse sinne kanssanne. Mutta se ei vaivaa minua!
Näillä sanoilla King päätti puhetilaisuuttaan kirkossa Memphisissä huhtikuun kolmannen päivän iltana. Seuraavana iltana kello 18.01 Remington-kiikarikiväärin luoti osui Kingin oikeaan poskeen, mursi leuan, vaurioitti selkäydintä ja päätyi olkapäähän. Tunti myöhemmin King julistettiin kuolleeksi sairaalassa.
Murhaaja vihasi mustia
40-vuotias James Earl Ray oli köyhän perheen lapsi Illinoisista. Palveltuaan lyhyesti armeijassa toisen maailmansodan lopulla hän kuitenkin päätyi päämäärättömäksi pikkurikolliseksi ja sai ensimmäisen tuomionsa 1949 Kaliforniassa murrosta. Rayn seuraavat 18 vuotta olivat vankiloiden ja vapauden vaihtelua, kun hän päätyi 1967 Kaliforniassa vapaaehtoiseksi avustajaksi rotuerottelua kannattaneen ja demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitelleen George Wallacen kampanjaan.
Poliisitutkinnan mukaan Ray ryhtyi suunnittelemaan seuraavan vuoden maaliskuussa Kingin murhaa. Ray osti aseensa vajaa viikko ennen tekoaan Alabamasta ja ajoi 11 tuntia Memphisiin ampuakseen laukauksensa. Ray pakeni tekonsa jälkeen ensin Torontoon, Kanadaan ja sitten Lontooseen, jossa hän jäi kiinni esitettyään väärän passin lentokentällä.
Ray tunnusti tekonsa ja sai vuotta myöhemmin tuomion 99 vuodeksi vankeuteen.
Yritettyään myöhemmin vankilapakoa, tuomio nostettiin täyteen sataan vuoteen.
Toimiko Ray yksin?
Yhdysvalloissa 1960-luvulla tehtyä kolmea merkittävää salamurhaa yhdistää piirre: yksin toiminut tekijä. Presidentti John F. Kennedyn murha tuomittiin Lee Harvey Oswaldin tekemäksi ja senaattori Robert Kennedyn ampui palestiinalaisaktivisti Sirhan Sirhan. Kaikissa kolmessa tapauksessa on esitetty salaliittoteorioita, joissa tekijällä on ollut taustavoimia tai teon tilaajia.
Myös Kingin tapauksessa kävi näin. Ray perui tunnustuksensa pian tuomion jälkeen ja väitti haastattelussa myöhemmin vain jättäneensä sormenjälkensä aseeseen, koska oli halunnut tulla muistetuksi merkittävänä rikollisena. Vielä myöhemmin hän kiisti koko teon.
Kingin sukulaisten mielestä Ray ei välttämättä ollut surmaaja.
Senaatin tutkinnassa laukauksen kulusta ei päästy selvään tulokseen ja liittovaltion poliisin FBI:n tutkinnan arkistoista suuri osa on salaisia vuoteen 2027 saakka.
King edelleen ajankohtainen
Martin Luther King kantoi huolta rotuerottelun väärydestä lapsesta asti. Hänen paras kaverinsa oli valkoinen poika kuusivuotiaaksi asti, jolloin pojat vietiin eri kouluihin rotujen erillään pitämiseksi. King suoritti sosiologian tutkinnon mustille tarkoitetussa Morehousen oppilaitoksessa, mutta meni myös pappisseminaariin, kun häntä jo teininä oli pidetty lahjakkaana puhujana. Jatko-opinnot johtivat väitöskirjaan uskonnosta Bostonin yliopistossa 1955.
Samana vuonna olleet erilliset rotuvälikohtaukset, joissa mustat naiset Claudette Colvin ja Rosa Parks kieltäytyivät antamassa bussissa paikkaansa valkoiselle, johtivat Kingin kansalaisaktivismiin. Kingin ajatus oli käyttää kirkon kristillistä sanomaa tasa-arvon edistämiseksi aseettomin keinoin, erityisesti etelävaltioissa. Valkoinen eliitti ei seurannut tätä suopeasti ja King pidätettiin kaikkiaan 29 kertaa.
King nousi tasa-arvoliikkeen keulakuvaksi viimeistään 1963 pidettyään tärkeän I have a Dream -puheensa Washingtonin suuren mielenosoitusmarssin yhteydessä. Seuraavana vuonna hän sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään. Lisää tasa-arvokampanjoita seurasi ja King myös asettui vastustamaan Vietnamin sotaa.
Vuonna 1968 King oli aktiivinen köyhien aseman parantamiseen tähdänneessä liikkeessä. King oli edellisvuonna julkaissut viimeiseksi jääneen kirjansa Yhdysvaltojen sosiaalisista ongelmista: "Mihin suuntaamme nyt: kaaokseen vai yhteisöön?"
Voidaan sanoa, että kysymys on 50 vuotta myöhemmin yhä vailla vastausta.
1:49