Presidentti Tarja Halonen on näennäisistä eläkepäivistään huolimatta täystyöllistetty useiden kotimaisten ja kansainvälisten luottamustehtäviensä takia.
Hän johtaa puhetta Helsingin yliopiston ja Kansallisgallerian hallituksissa sekä Stadion-säätiön neuvottelukunnassa ja WWF Suomen hallintoneuvostossa.
Kansainvälisiä tehtäviä on erityisesti YK:ssa ja monissa entisiä valtionpäämiehiä kokoavissa järjestöissä.
Kansainvälisistä asioista Halonen kiinnostui kansalaisjärjestöissä 1960-luvulla toimiessaan.
Euroopan dramaattiset tapahtumat, muun muassa Tshekkoslovakian miehitys 1968, Chilen vallankaappaus 1973 ja niitä ennen alkanut Vietnamin sota, herättivät kiinnostuksen.
– 1960-luku oli hyvää aikaa olla nuori, koska maailmakin halusi silloin muuttua, Halonen muistelee.
Konflikteja pitää ehkäistä ennalta
Halonen on YK:ssa avustanut kolmea pääsihteeriä erityisesti kestävään kehitykseen ja rauhaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on ilahtunut siitä, että nykyinen pääsihteeri Antonio Guterres on panostanut erityisesti tasa-arvon edistämiseen järjestössä.
Konflikteista on Halosen mukaan tullut monisyisempiä. Sen takia paras tapa ratkaista ne on ennalta ehkäistä niiden synty.
Katsotaan, mitkä seikat voivat yhteiskunnassa johtaa aseelliseen konfliktiin ja millä tavoin niihin voidaan koettaa vaikuttaa. Katsotaan myös, mitkä seikat vaikuttavat siihen, että jotkin yhteiskunnat näyttävät olevan parempia sietämään konflikteja ja jopa estämään niitä.
– Ne ovat samoja seikkoja, jotka vaikuttavat myös kestävään kehitykseen.
Sotalordit hengissä pitäneet eivät neuvottele
YK:n rooli painottuukin Halosen mukaan jatkossa enemmän ennalta ehkäisevään työhön. Silloin tulevat esiin vanhat asiat demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Pahisten kanssa pitää puhua, että aseet saadaan vaikenemaan. Pitää katsoa myös, ketkä ovat pitäneet sotalordit hengissä taistelujen aikana. He eivät yleensä näy neuvottelupöydissä. Naisten, nuorten ja uskonnollisten yhteisöjen mukaantuloa on pyritty lisäämään.
Halosen mukaan Pohjoismaat voivat näyttää YK:ssa esimerkkiä. Niiden järjestelmä ei ole pelkästään oikeudenmukainen vaan myös kilpailukykyinen.
Kannattaisiko Suomen yrittää uudelleen YK:n turvallisuusneuvostoon vuoden 2012 tappion jälkeen?
– Kyllä uudelleen yritetään. Jos kierto pitää paikkansa, niin uusi mahdollisuus tulee hiukan vuoden 2020 päälle.
Lue myös: Tarja Halonen on teatteri-ihmisiä: "On pelottavaa, että omakin aika alkaa tulla pian historiaksi"
Pentti Arajärvi kertoo, miten hänen ja presidentti Halosen avioliittoon suhtauduttiin
Erikoishaastattelussa 70-vuotias Pentti Arajärvi: Yksityisyys meni presidentin puolisona – mutta tuskin muuten olisin tavannut kolmea USA:n presidenttiä
CV / Presidentti Tarja Halonen– syntynyt 24.12.1943 Helsingissä – oikeustieteen kandidaatti 1968 (Helsingin yliopisto) – juristina Luotonvalvonta oy:ssä 1967–68, Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n sosiaalisihteeri 1969–70, SAK:n lakimies 1970–2000 – kansanedustaja 1979–2000, Helsingin kaupunginvaltuutettu 1977–96, presidentin valitsijamies 1978, 1982, 1988, tasavallan presidentti 2000–12 – sosiaali- ja terveysministeri 1987–90, oikeusministeri 1990–91, ulkoministeri 1995–2000 – Helsingin yliopiston hallituksen pj. 2018–, Kansallisgallerian hallituksen pj. 2015–, Stadion-säätiön neuvottelukunnan pj. 2018–, WWF Suomen hallintoneuvoston pj. 2013–, lukuisia kansainvälisiä luottamustehtäviä YK:ssa ja muissa järjestöissä – 16 yliopiston kunniatohtori – Halosella ja hänen puolisollaan professori Pentti Arajärvellä on yhteensä neljä lasta ja viisi lastenlasta – juhlii perhepiirissä |