Suomen tiet rapistuvat: 8 000 kilometriä kuoppia ja korjausvelkaa, toissavuonna lukema vielä 4 000

Vuonna 2011 huonokuntoisia päällysteteitä löytyi Suomen rajojen sisäpuolelta yhteensä noin 3 000 kilometriä.

Jos tuo luku kuulostaa suurelta, niin tämän vuoden lopussa saavutettava luku on selvästi hurjempi: 8 000 kilometriä.

Näin on päässyt käymään yksinkertaisesti siksi, ettei euroja ole ollut riittävästi käytettävissä, jotta tieverkoston laatua olisi voitu parantaa tai edes ylläpitää aiemmalla tasolla, toteaa Väyläviraston kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård.

– Pikkuhiljaa kertynyt korjausvelkaa tiestöön, hän toteaa.

– Viimeksi vuonna 2020 päästiin tietöissä 4 000 kilometriin ja se näkyi heti. Teiden kunto jopa parani, Nygård jatkaa.

Vuosi 2020 oli hyvä pitkälti koronan vuoksi. Liikkuminen väheni ja keskeisten raaka-aineiden, kuten öljyn ja bitumin, hinta laski. Elvytysrahaakin teille irtosi, koska infrastruktuuriin panostaminen nähtiin taloustekona.

"Se on se, mikä leikkaa kilometrejä"

Tänä vuonna rahaa on käytössä saman verran kuin viime vuonna. Silti kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.

Syy on taas raha. Jo viime vuoden lopulla kustannukset kasvoivat. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja raaka-aineiden hinnat nousivat.

– Se on se, mikä on leikannut kilometrejä, Nygård sanoo.

Lue myös: Kannattaako kesän ajomatkoilla suosia isoja vai pieniä teitä? – "Tieverkosto suunnitellaan niin, että..."

Nygårdin mukaan huonokuntoisia teitä löytyy tätä nykyä "joka maakunnasta". Satsaukset on keskitetty pääteihin.

– Niissä on 70 prosenttia liikenteestä, Nygård kertoo. 

"Hyvä soratie on parempi kuin huono päällyste"

Kilometreissä mitattuna Suomessa on pääteitä 13 000 kilometriä. Kaiken kaikkiaan Suomen tieverkoston pituus on Nygårdin mukaan noin 50 000 kilometriä.

– Mitä vähemmän liikennettä, sitä vähemmän on pystytty tekemään. Pienemmillä teillä on eniten ongelmia, Nygård summaa.

Tänä vuonna on tarkoitus muuttaa osa päällystetyistä teistä sorateiksi. Määrä on vaatimaton, alle 100 kilometriä.

Näin siksi, että kevytpäällysteteiden korjaaminen voi olla hyvin kallista ja joidenkin teiden merkitys liikenteelle on voinut pudota merkittävästi, Nygård selittää.

– Hyvä soratie on parempi kuin huonokuntoinen päällystetie, Nygård katsoo.

Lue myös: Suomen tiestö on jo nyt poikkeuksellisen huonossa kunnossa – valtiolta lisäleikkauksia satojen kilometrien osalta