Säkylästä löytyy Suomen surkein kylätie – tältä se näyttää: "Moni oli varmaan aika pöyristynyt"

Tie Satakunnassa sai kyseenalaisen kunnian Suomen surkeimpana kylätienä. "Kyllä tätä kurjuutta valitettavasti jaetaan ihan tasaisesti", Väyläviraston toimialajohtaja sanoo.

Vanhakyläntie Säkylässä niitti kyseenalaista kunniaa Suomen kylät ry:n ja Suomen Tieyhdistyksen kisassa. Äänestyksessä valittiin Suomen huonokuntoisin tie. Voittajaksi "pääsi" Satakunnassa sijaitseva Vanhakyläntie.

Suomen Tieyhdistyksen tieinfran kestävyysjohtaja Liisa-Maija Thompson uskoo monien tunnistaneen tiestä oman kylätiensä.

– Moni oli varmaan aika pöyristynyt myös siitä, että kyseisen tien varrella on monenlaista elinkeinotoimintaa. Siellä on elintarviketeollisuutta, aika laajaakin, ja se tie on tosiaan tuollaisessa kunnossa, Thompson kuvaa.

Isolahdentie Muuramessa sai äänestyksessä "kunniamaininnan".

– Siinä kävi sillä tavalla, että se paikattiin, mikä oli tosi hieno juttu, mutta se paikka ei ollut kovettunut kunnolla. Siitä oli joku ajoneuvo ajanut ylitse ja tehnyt aikamoisen paikkausvuoren siihen. Ei ollut enää monttu, oli kasa paikkausainetta, Thompson kuvaa.

Aiemmin Suomen surkeimman kylätien titteli on mennyt esimerkiksi Vihdin Otalammelle ja Pohjois-Pohjanmaan Siikajoelle.

"Kyllä tätä kurjuutta valitettavasti jaetaan ihan tasaisesti"

Voiton vienyt Vanhakyläntie on möykkyinen, ja sen päällystettä on paikkailtu 15 vuoden ajan. Kyyti tiellä on epätasaista ja hötkyvää. Tien varrella on eläintiloja, sokerijuurikkaan viljelyä ja muuta tienkäyttöä vaativaa.

Kuopin kuorrutettu voittajatie ei valitettavasti ole ainutkertainen yksittäistapaus.

– Kyllähän tämä valitettavasti on hyvä mutta huono esimerkki vähäliikenteisestä, päällystetystä maantiestä, Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila myöntää.

Huonokuntoiset pikkutiet eivät myöskään ole vain Satakunnan ongelma, vaikka kyseenalainen ykkössija sinne saatiinkin. 

– Kyllä tätä kurjuutta valitettavasti jaetaan ihan tasaisesti, Anttila linjaa.

Korjaukset "keskittyvät pääasiassa sille vilkkaalle tieverkolle"

Suomen maanteihin, joilla liikkuu alle sata ajoneuvoa vuorokaudessa, ei Anttilan mukaan ole "viimeiseen 20 vuoteen" riittänyt tarvittavaa rahoitusta.

Raha menee ensimmäisenä vilkasliikenteisten väylien hoitoon, minkä lisäksi esimerkiksi talvihoito haukkaa osansa.

– Nimenomaan korjaukset, päällystäminen, keskittyvät pääasiassa sille vilkkaalle tieverkolle, Anttila sanoo.

Vuonna 2024 pikkuteilläkin on onnistuttu tekemään päällystyksiä. Kaikki riippuu rahoituksesta: tänä vuonna sitä saatiin 250 miljoonaa lisärahaa. Vuosittain maanteiden korjaamiseen menee jopa 700 miljoonaa.

Paljonko rahaa tiet vaatisivat? Millaisia ongelmia huonokuntoinen tie aiheuttaa? Miltä näyttää kamalin kylätie? Katso yllä olevalta videolta.

Katso myös: Tällaisia olivat Suomen kahdeksan surkeinta kylätietä vuonna 2022

Lue myös:

    Uusimmat